tiistai 4. joulukuuta 2018

yksi muisto syksyltä

R: Nyt kun joulukuukin on jo meneillään, on varmaan myöhäistä puhua syksystä. Ajattelin nyt kuitenkin jakaa yhden muiston syksyltä. Mennyt syksy nimittäin oli paras aikoihin - niin kelien puolesta kun muutenkin. Täällä Salosssa on ihan mahtavia ulkoilumaastoja ja syksyllä tulikin vietettyä melko paljon aikaa ulkona ja metsissä. Monet kerrat tuli keitettyä kahvit mukaan ja lähdettyä metsään.
                                                                                  Yhteistyössä Stanley. Termarit saatu blogin kautta.

Hamari3
Hamari1

Nyt saa vaan haaveilla niistä päivistä, kun töiden jälkeenkin ehti valoisaan aikaan ulos. Tänä syksynä ruska oli ihan mieletön! Pääsin siitä onneksi nauttimaan ulkoillessa ja lenkkeillessä. Parhaiten mieleen jäi eräs arki-ilta, kun lähdettiin Jennan kanssa Teijolle Hamarijärvelle. Ei lopulta päästy edes kovin pitkälle, kun löydettiin täydellinen kahvi- ja pullataukopaikka. Nämä kuvat ovat siltä illalta. Istuttiin tuolla kalliolla niin kauan, että tuli kylmä ja aurinko laski. Oli ihanan rauhallista, tyyntä ja hiljaista. Juteltiin siitä, miten on huomattavasti rentouttavampaa lähteä kahville ulos luontoon, kun jonnekin kahvilaan.

Hamari2
Hamari8
Hamari7

Toki kahviloissakin on joskus kiva käydä, ja niissä on se oma fiiliksensä, mutta tuollaiset kahvihetket luonnossa on ihan parhaita! Rentouttavia ja rauhallisia. Mä olen töissä tosi paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa ja usein tulee koko päivä juteltua, joten ihanaa että vastapainoksi sille voi edes joskus iltaisin olla rauhassa ja hiljaisuudessa. Huomaan, että kaipaan vapaa-ajalle sellaista tekemistä, joka on ihan vastakohta työlle. Jos töissä olen joutunut puhumaan tai olemaan esillä paljon, haluan vapaa-ajalla olla hiljaa ja rauhassa. Toisaalta silloin, kun olen tehnyt töitä etänä, kaipaan ihmisiä ympärille iltaisin. Sopivassa tasapainossa kaikkea.
Hamari4
Hamari6
Hamari5

Voi miten ikävöinkään tuollaisia valoisia syysiltoja. Haluan taas keittää kahvit termariin, hakea Lidlistä pullaa ja lähteä ulos. No, ehkä viikonloppuna! Ulkoilla voi onneksi talvellakin, kunhan vaan pukeutuu sään mukaan. Ja ainakin sitten keväämmällä osaa taas arvostaa paremmin valoisia iltoja. Ovathan nämä joulukuiset illatkin jotenkin tavallaan tunnelmallisia. Kunhan osaa nauttia siitä mitä on, eikä vaan mieti mitä voisi olla. Eli sen sijaan, että ikävöin valoisia iltoja, taidan sytyttää pari kynttilää ja laittaa joululaulut soimaan. Nauttikaa tästä(kin) vuodenajasta!

2 kommenttia:

  1. Mä tykkään kans olla paljo luonnossa ja etenkin syksyllä kun on ihanan värisiä lehtiä puissa. Talvellakin on kiva käydä joskus metsässä,kun on lunta ja valoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan jokaisessa vuoden ajassa on ne parhaat puolensa, mutta kyllä syksy taitaa parasta aikaa olla :)

      Poista