perjantai 7. joulukuuta 2018

marrasputki - marraskuun lenkit

R: Keneltäkään mua (@riikka_ni) tai Jennaa (@jenniemin) instagramissa seuraavalta ei varmaan jäänyt huomaamatta, että me osallistuttiin marraskuussa marrasputki-haasteeseen. En oikeastaan edes tiedä mistä haaste on saanut alkunsa, mutta muistan törmänneeni siihen somessa jo viime vuonna. Idea on yksinkertainen, marraskuun jokaisena päivänä tulisi lenkkeillä vähintään 25 minuuttia. Me laitettiin tavoitteeksi lenkki joka päivä, mieluiten juoksua tai hölkkää, mutta myös kävelylenkit oli sallittuja. Kuun alussa haaste tuntui ihan hullulta, kuka jaksaisi joka päivä marraskuussa säässä kun säässä lähteä ulkoilemaan!

Haasteen alussa pelkäsin hieman myös, että lenkkeilystä tulee pakkopullaa, jos joka päivä on lenkkeiltävä. Pakko ei koskaan ole hyvä asia. Hieman myös epäilytti päivät, joille oli jo paljon suunnitelmia ja mm. korispelejä. Olin ihan varma, että marrasputki katkeaisi viimeistään viikonloppuna, joka tuli vietettyä Tampereella, mutta ei. Kavereilla oli myös ulkoiluvaatteet mukana, joten me reippailtiin Pyynikin maisemissa kauniissa talvisäässä ennen meidän peliä. Parasta!

talvijuoksu

Yhteensä juoksin marraskuussa 25 lenkkiä. Se tuntuu ihan hullulta määrältä, kun ottaa huomioon että normaalisti juoksen yli puolet vähemmän. Suurin osa lenkeistä oli tosin 4,5-6 kilometrin pituisia, eli keskimäärin lyhyempiä kun normaalisti. Marraskuussa viikonloppuihin oli sovittu niin paljon muutakin, että pidemmät lenkit jäivät juoksematta. Marrasputken aikana pisin juoksulenkki oli 11 kilometria. Mikäli ei olisi ollut pelejä, olisi varmaan tullut juostua ainakin yksi pidempi lenkki. Vaikka ne pidemmät lenkit jäivät juoksematta, juoksukilometrejä kertyi 142. Tämän lisäksi viitenä päivänä tuli käveltyä, yhteensä reilu 20 kilometria. Ihan hyvin siis!

Millaiset fiilikset marrasputkesta sitten jäi? No ehdottomasti hyvät! Tärkeintä oli ylittää itsensä ja lähteä lenkille, vaikka normaalisti ei olisi tullut lähdettyä. Muistan yhdenkin arki-illan, kun kiireellä pitkäksi venyneen työpäivän jälkeen kävin kaupassa, söin ja lähdin katsomaan miesten korismatsia. Olin kotona vasta 20.30 jälkeen, ulkona oli pimeää ja väsytti. En ollut koko päivän aikana ehtinyt olemaan yhtään aloillani. Ilman marrasputkea olisin kaatunut heti sohvalle, mutta nyt puin lenkkikamat päälle ja lähdin juoksemaan. Ja hitto oli hyvä fiilis kotona! Marrasputken aikana tajusin myös, että ne viiden kilsan hölkkälenkit antavat paljon enemmän, kun ottavat. Vaikka olo olisi väsynyt, ulkoilu ja reippailu piristävät. Tajusin marrasputken aikana myös yhä paremmin sen, että kyllä treenille aina löytyy aikaa. Tuollainen alle 30 minuuttia pitäisi löytyä jokaiselta. Itsekin jouduin jonain päivinä suunnittelemaan tarkemmin, mihin väliin treenin sijoitan, mutta aina löytyi aikaa. Joskus se oli aamulla ennen aamiaista, joskus lounastauolla.


talvijuoksu2

Joinain päivinä oli kuitenkin oltava järkevä ja juoksun sijaan käveltävä. Kyllä sen oikean väsymyksen tunnistaa, silloin oli parempi säästellä voimia ja mennä kävelylenkille. Eräänäkin torstai-iltana lähdettiin Jennan kanssa kävelylle ja käveltiin lopulta yli 8km, ei tuollaisia rentoja, palauttavia kävelyitä normaalisti tule tehtyä, kun aina ennemmin juoksee. Marrasputkesta keksin ainoastaan yhden huonon puolen, pyykkiä tuli normaalia enemmän kun juoksuvaatteita sai olla useammin pyykkäämässä! Onneksi vuosien varrella juoksuvaatteita on kertynyt kaappiin sen verran paljon, että tämäkään ei oikeastaan ollut ongelma ;) Joulukuussa voisikin sitten keskittyä enemmän lihaskuntoon, varsinkin nyt kun en hetkeen pysty edes juoksemaan

Tämä haaste oli kyllä hyvä esimerkki myös siitä, miten yllytyshullu olen. Lähden helposti kaikenlaisiin haasteisiin mukaan, eikä tähänkään pahemmin tarvinnut suostutella. Itseä on kiva haastaa! Mitäköhän seuraavaksi keksisin?

4 kommenttia:

  1. Olitte kyllä huippuja, kun jaksoitte joka päivä lenkkeillä! Itselle marraskuu on vaikein kuukausi, jolloin väsyttää kauheasti ja treeneihin lähteminen tuntuu pakkopullalta, vaikka tietää että pian tulee hyvä fiilis. Kävelylenkkejä pitäisi enemmän talvella harrastaa, kun juokseminen ei itellä houkuttele talvisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä teki tiukkaa, mutta olen kyllä itsekin ylpeä ;) Mä tykkään talvellakin juosta, kunhan ei olisi mitään loskaa tai liian liukas..

      Poista
  2. Ohhoh, aika hieno saavutus! Itsekin pelkäisin varmasti tuota pakkopullaksi muuttumista, koska itelle käy helposti niin, että kaikki mielenkiinto katoaa, jos on pakko 🙈 Kun saa vapaasti valita, moni asia sujuu paremmin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta. Onneksi nyt homma pysyi koko ajan ihan hauskana, sellanen pieni pakko oli vaan kannustavaaa ;)

      Poista