lauantai 1. huhtikuuta 2017

Tarina siitä, miten toteutimme suuren unelmamme

J: Usein tulee kirjoiteltua unelmoinnista ja siitä kuinka tärkeitä unelmat ovat. Mielestäni ihmisellä tulee olla tavoitteita ja unelmia, joita kohti tähdätä. Olen itsekin aikamoinen haaveilija, mutta helposti sitä vaan jämähtää siihen vanhaan tuttuun oravanpyörään. Pahimmassa tapauksessa jossain vaiheessa huomaa, että tässäkö tämä nyt sitten on?

Mä myönnän, että saatoin itsekin vähän jämähtää. Opiskelijaelämän jälkeen työelämään päästyä mun elämä alkoi toistaa itseään. Oli töitä, treeniä, töitä, treeniä, välillä reissuja ja muuta pientä, mutta enimmäkseen kahta ensimmäistä. Aloin tuntea, että tämä ei ole nyt ihan sitä mitä elämältäni haluan. Ollaan puhuttu monesti Riikan kanssa tästä aiheesta ja nyt kun Riikkakin vaihtoi työpaikkaa, oli aihe taas ajankohtainen. Onko tämä nyt sitä mitä mä haluan elämältäni?

Tultiin molemmat siihen tulokseen, että ei oikeastaan. Elämä on tällä hetkellä ihan jees, mutta siitä puuttuu jotain. Ollaan molemmat todella kiinnostuneita terveydestä ja hyvinvoinnista. Mua on alkanut eniten kiinnostaa ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, eli ei vain liikunnan ja ravinnon merkitys hyvinvointiin, vaan kaikki muukin.. Esimerkiksi ihmissuhteet, itsetunto, elinympäristö, teknologia.. Kaikki vaikuttavat siihen kuinka hyvin ihmiset voivat. Monesti tästä listasta kuitenkin unohtuu yksi asia: lemmikit!


Ollaan varmaan mainittu, että olemme kumpikin labradonrinnoutajien faneja. Meillä oli pienenä labradonrinnoutaja Bella, joka oli tärkeä perheenjäsen. Bellasta on edelleen paljon hyviä muistoja ja aina hänestä puhuttaessa alkaa hymyilyttää.. Siitä meidän tuleva idea oikeastaan lähti.. Tai oikeastaan kaikki lähti siitä, kun ollaan pohdittu, että mikä olisi helppo tapa auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Pitkän ja haastavan pohdinnan jälkeen uskallettiin vihdoin toteuttaa meidän yhteinen haave ja perustaa yritys!

Yrityksen nimeksi tuli luonnollisesti Kaksi yhden hinnalla. Päinvastoin kuin voisi olettaa, sillä ei ole tekemistä tämän blogin kanssa. Sen sijaan me perustimme oman kennelin, jossa kasvatetaan pääosin labradorinnoutajia. Sen lisäksi järjestämme koiraleirejä, jonne ihmiset voivat tulla viettämään aikaa koirien kanssa, liikkumaan ja syömään hyvin. Meidän on aluksi tarkoitus aloittaa toiminta ihan pienimuotoisesti vuokraamallamme talolla ja siitä kenties laajentaa myöhemmin. Ideana olisi se, että viikonlopun aikana saisi liikkua luonnossa koirien kanssa, syödä terveellistä ruokaa ja tietenkin halia ja rapsutella niitä koiria. Oon satavarma, etttä jokainen lähtee sieltä pois hyvillä mielin! 

Kaikki on vielä melko auki. Tulette varmasti kuulemaan tästä vielä myöhemmin lisää. Olen itse niin innoissani ja todella tyytyväinen, että sain vihdoin jakaa uutisen täällä blogissa. Tämä tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että lopetan huhtikuun lopussa työni luokanopettajana. Olen kyllä tykännyt siitä, mutta nyt on aika mennä elämässä eteenpäin! Olen kuitenkin kiitollinen, että sain tutustua koulumaailmaan ja ihan mahtavaan työyhteisöön. Ehkä joskus palaan vielä sinne, jos vaikka tulen allergiseksi koirille. Mutta nyt en halua miettiä sitä, vaan käännän katseeni tulevaan!

Miltä kuulostaa? Sanokaa, ettei tämä ole ihan huono idea! Vieläkään en oikein ymmärrä, mitä ollaan aloittamassa.. Jännittää!

EDIT 2.4. Tämä oli siis aprillipilaa, jos joku ei sitä ymmärtänyt ;)

16 kommenttia:

  1. Mä en usko tänään yhtään mitään. (Varsinkin kun kenneleitä ei perusteta ihan tosta noin vain.)

    Mutta joo, se on totta, että koirat tuo iloa elämään! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ei onneksi perusteta! Mut oishan tollanen kyllä siisti paikka. Voisin mennä viikonloppulomalle, jos joku perustaa..

      Poista
  2. Haha, taitaa olla aprillia. :D

    -M-

    VastaaPoista
  3. No enhän mä mitään aprillipäivää taaskaan muistanut! Olin vaan et onpa jännä idea ja just teille sopiva. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahha en kestä :D Ehkä me joskus toteutetaan tämä..

      Poista
  4. Hahaa!! Oishan se kunnon heittäytymistä koiran hankkimisesta kennelin pitäjäksi.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oishan se :D Ehkä musta ei (VIELÄ:D) olisi siihen..

      Poista
  5. Olisko aprillia! Mutta olis ihanaa, jos olis tottakin :'DD

    VastaaPoista
  6. Vastaukset
    1. Eikö olekin! Eiks teillekin tuu uusi lemmikki?

      Poista