torstai 2. maaliskuuta 2017

#vainopettajajutut: opettaja somessa?

J: Se tunne, kun huomaat Instastorystä, että eräs luokkasi oppilas on katsonut videosi..

..ensimmäinen ajatus oli poistaa samantien kaikki videot ja kuvat, itseasiassa koko profiili sekä deletoida blogi, Snapchat, Twitter, Linkendin, Facebook ja kaikki muutkin, jossa esiinnyn omalla nimelläni ja naamallani.

..toinen ajatus oli, että ehkä ylireagoin hieman. Jos sittenkin laitan vaan tilini salaiseksi ja poistan Instan tiedoista blogin osoitteen. Ei muihin sosiaalisen median kanavoihin kukaan edes eksy..

.kolmantena tuli mieleen, että mitä sitten jos eksyykin? Mitä haittaa siitä olisi jos joku oppilaani lukisi tätä blogia?


Ajatus jäi päähäni pyörimään ja nyt useamman päivän sitä mietittyäni tulin siihen tulokseen, että ei siitä oikeasti ole mitään haittaa, jos joku oppilaistani eksyy tänne. Mä tuon blogissa esille niitä arvoja, jotka ovat mun elämässä tärkeitä. Terveelliset elämäntavat, rehellisyys, koulutuksen merkitys, vastuuntunto. Ne ovat aivan samoja arvoja, joita haluan työssäni välittää eteenpäin lapsille. 

Blogi on ollut ja tulee olemaan jatkossakin paikka, jossa voin jakaa ajatuksiani. Tämä on mulle harrastus, jonka aloitin jo paljon ennen kuin opettaja-minääni oli edes olemassa. En aio luopua tästä vain sen takia, että olen nyt opettaja. Enkä myöskään aio laittaa sosiaalisen median kanaviani salaisiksi, ettei kukaan oppilaani löydä niitä. Koska jos löytää, se ei haittaa. Päinvastoin. Voi olla ihan tervettä oppilaidenkin huomata, että opettajillakin voi olla muuta elämää kuin koulu. Jos siis joku sitä ei vielä tiennyt.


Vaikka bloggaan ja olen aktiivinen somessa, ei se tee musta yhtään huonompaa opettajaa. Vaikka just kuvailen salivideoita Instastooryyn, ei se tarkoita ettenkö hoitaisi työtäni kunnolla. Tai ei sekään, jos välillä kerron kuvatekstissä, kuinka väsynyt olen ja odotan viikonloppua. Se on elämää, se on just mun elämää. Samoin kuin opettajan työkin. Eli siis, aion jatkossakin pitää tilini avoimina ja toivottaa kaikki mukaan seuraamaan. Somessa olen kuitenkin ihan vaan Jenna, en opettaja. 

Olisi kiva kuulla muilta opettajilta (tai opeopiskelijoilta) kommentteja aiheeseen liittyen. Oletteko somessa omalla nimellä ja naamalla ja seuraako joku oppilaista teitä?

8 kommenttia:

  1. Av-alalla oli töissäpäivänä puhe hakusanoista ja tilastoista, kyllä ne tietää että mulla on blogi, joten vilautin aitoja tilastoja aaverahka-hakusanoineen yms. Saatiin hyvät naurut varsinkin kun Analytics näytti että blogin suurin kohderyhmä on 18-35 vuotiaat... MIEHET! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Sulla on varmaan helmpomaa, kun sun oppilaat tajuaa jo enemmän maailmasta. Mutta onhan se silti vähän hassua, jos ne käy nyt jatkossa lukemassa aina sun blogia!

      Poista
  2. Mä oon laittanu mun ig-tilin salaiseksi ku en halua, että oppilaat alkaisivat seuraamaan. Ei mulla ole mitään ihmeellistä siellä mutta jotenki haluan kuitenkin pitää erillään yksityiselämän. En kuitenkaan aattele että olisi väärin pitää avoimena. Tää blogi on kuitenkin sellanen, jossa arvot on kohdillaan ja mitä itekin haluan oppilaille välittää, joten ei mun mielestä oo haittaa vaikka oppilaat lukisivat tätä :)

    T: Opeopiskelija Rovaniemeltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla sun ajatuksia ja ymmärrän hyvin kyllä sunkin kannan. Ja kiva kuulla, ettei sun mielestä haittaa vaikka lapset tänn eksyisi! Tsemppiä opiskeluihin!

      Poista
  3. Heips! :) Olen tänä keväänä valmistuva ja juuri työelämässä aloittanut nuori ope. Laitoin sekä Facebookin että Instagramin asetukset salaiseksi heti, kun sain tietää tammikuussa alkavasta työsuhteesta. Se oli mielestäni oikea päätös, koska heti aloitettuani kuudesluokkalaiset pojat olivat etsineet tilini IG:stä ja pyytäneet lupaa seurata.

    Olen samaa mieltä edellisen anonyymin kanssa - opettajan yksityiselämä ei mielestäni kuulu oppilaille. Ei sillä, että omissakaan kuvissa olisi mitään erikoista, mutta haluan ensinnäkin suojella läheisieni yksityisyyttä (myös siskoni on opettaja). Olen kuitenkin aika nuori, joten kuvieni joukosta löytyy myös hetkiä villeistä nuoruusvuosista :D Opettajan tulee kuitenkin jossain määrin toimia ammattinsa mukaisesti, mikä on toinen syy, että haluan pitää tietyn osan elämästäni täysin yksityisenä välttääkseni turhat kyselyt ja mielikuvat.

    Kuten tekstissäsi sanoitkin, tämä blogi välittää erittäin hyviä ja terveellisiä arvoja nuorille. Hienoa, jos he käyvät lukemassa sitä! :)

    T. Nuori ope Vantaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla sun kokemuksia! Ymmärrän hyvin tuon, että haluat suojella läheisten yksityisyyttä. Mun perhe ja kaverit asuu (onneksi) niin kaukana mun työpaikasta, ettei kukaan niistä koskaan tulisi törmäämään mun oppilaisiin. Ja muutenkin postaan enimmäkseen omia kuviani tai sellaisia, joissa ei ole ihmisiä.

      Ja mitä tulee nuoruusvuosiin, mulla ei onneksi ollut silloin ig:tä käytössä :D

      Poista
  4. Hei! Olipa mukava, että kirjoitit tästä aiheesta. Itse olen myös miettinyt luokanopettajan ammatin, blogin ja somen suhdetta toisiinsa. Päädyin ratkaisuun, etten halua blogini löytyvän nimelläni. Kirjoitan sitä siis vain etunimellä, eikä se löydy googlettamalla hakutuloksista. Blogini on harrastus, joka tuo minulle hengähdyksen työasioihin, eikä se liity opettajaminääni. Siksi sitä ei nimelläni tarvitse löytää. :) Mitään salaista en julkiseen blogiin kirjoita muutenkaan, joten tuskin siitä katastrofia seuraisi, jos sen joku oppilaista sattuisi löytymään.

    Henkilökohtainen Instagram-tilini on salainen, mutta vastikään tekemäni blogin oma tili on julkinen. Näin voin julkaista henkilökohtaisella tililläni vapaammin omia juttuja, ja blogin tilillä yleisempiä. Henkilökohtaiselle tilille on tullut lukuisia seuraamispyyntöjä oppilailta, mutta en halua niitä hyväksyä. Jonkinlainen yksityisyys pitää opellakin säilyä. Blogin tiliä eivät ole oppilaat (vielä) löytäneet. :D

    On näissä miettimistä. vaikka toisaalta - pitäisikö olla. Opettaminen on ammatti, eikä sen pitäisi määrittää vapaa-ajan tekemisiä. Näin yritän nuorena opena ainakin itselleni sanoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on myös oikein toimiva ratkaisu! Tekisin varmaan samalla tavalla, jos kirjoittaisin yksin tätä blogia.

      Oot niin oikeassa, ettei opettaminen saisi määrittää vapaa-ajan tekemisiä. Toivottavasti oppilaat (sekä heidän vanhemmat) ymmärtävät sen. Toki on vieläkin niitä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä,että opekin on joskus vapaaalla! Esimerkiksi yksi mun kollega oli törmännyt alusvaateostoksilla erääseen vanhempaan, joka oli alkanut kysellä kyseiseltä opettajalta lapsensa asioita. Menee jo yli! :D

      Poista