maanantai 17. lokakuuta 2016

Helsinki City Trail 2016

J: Lauantaina juostiin siis historian toinen Helsinki City Trail ja mä olin tietty mukana! Viime vuonna juostiin Riikan kanssa SuuntoSalomonin tiimissä 12 kilometriä. Sen jälkeen vannoin jatkavani polkujuoksua ja käyväni säännöllisesti poluilla hankkimassa kokemusta hankalista maastoista.. No toisin kävi, mutta silti lähdin innokkaana mukaan. 

Viime vuoden tapaan tapahtuma oli todella hyvin järjestetty. Saavuimme juoksukaverini kanssa aamulla ajoissa Laakson ratsastustadionille, josta bussit Paloheinään lähtivät. Vaihdoimme vaatteet, veimme kamat säilytykseen ja samalla naureskelimme, että mitä järkeä on lähteä Turusta Helsinkiin metsään juoksemaan. Juoksutapahtumissa on kuitenkin aina se oma fiiliksensä ja kun kerran Turussa ei vastaavaa järjestetä, on pakko lähteä kauemmas.. Ja onneksi lähdimme! Hyvillä mielin hyppäsimme Paloheinään menevään bussiin. Oltiin ajoissa paikalla ja ehdittiin ennen lämmittelyä perinteiseen tapaan seisomaan vessajonossa ja vähentämään vielä lisää vaatetta. Törmättiin myös Katjuun ja hänen energiasta osa tarttui meihinkin! Hän muuten juoksi lopulta naisten kisan kolmoseksi, wau!

 photo helsinkicitytrail2016-2473_zpsmvvub31i.jpg
Kuva: Onevision.fi / Juha Saastamoinen

Lähtö koitti kahdeltatoita, ja hitaasti, mutta varmasti lähdimme jonossa valloittamaan Paloheinän mäkeä. Alku oli taas pahin. Pari isoa mäkeä ja mun pohkeet ilmoittivat olemassaolostaan! Takareidetkin menivät kivasti jumiin heti ekassa nousussa. Ensimmäisten kahden kilsan jälkeen kuitenkin helpotti ja reitti kulki vaihtelevasti poluilla ja kallioilla. Lopussa oli pari jyrkempää kalliota, mutta muuten oli mukavan vaihtelevaa ja melko tasaista. Maasto oli kuitenkin mun mielestä haastavampaa kuin viime vuonna, sillä sade oli kastellut kalliot ja monessa kohdassa lehdet olivat todella liukkaita. Mutta selvittiin ilman kaatumisia. Tällä kertaa aikaa säästyi myös siinä, että saatiin juosta aika rauhassa alun jonomuodostelman jälkeen eikä ohitteluun mennyt turhaa aikaa. 

Reilu kilometri ennen loppua käskin kaverin vaan mennä omaa vauhtia loppuun, mutta kiltisti hän kiritti mua loppuun saakka ja lopulta selvisin maaliin muutaman sekunnin hänen jälkeensä aikaan 1h 13min 47 sekunttia. Nopein kilometri meni yllättäen aikaan 5min 35 sek ja hitain oli reilut 9 minuuttia! Polkujuoksussa ei oikein voi vauhtia tuijotella, mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tiedän, että esimerkiksi syyskuussa olisin juossut tuon lenkin varmaan monta minuuttia kovempaa, mutta viime aikojen treenimääriin nähden tuo oli kyllä ihan hyvin. Nyt ei oikeasti auta muu kuin oikeasti hankkia sitä kokemusta poluilta jos haluaa tuollaisessa maastossa juosta kovempaa. Polkujuoksu on "tavalliseen" juoksuun verrattuna kuitenkin aika paljon rankempaa ja tälläkin kertaa sen huomasi. Olen kuitenkin tyytyväinen - tein parhaani ja se riittää mulle.

Iso kiitos vielä kaverille kirityksestä ja Helsinki City Trailin järjestäjille mahtavasta tapahtumasta. Ehkä nähdään taas ensi vuonna!

2 kommenttia:

  1. Jes, sehän suju sitten hyvin! (Tähän niitä serpentiiniemojeita) Muakin houkutti toi tapahtuma aikalailla, mut ehkä sitten ens vuonna! Paloheinän mäet on kyllä tuttuja, siel on muksuna tullu hiidettyä paljon ja muutaman kerran oon ollut kaverin mukana iltarasteillakin :) Vois tästä nyt inspaantua, ja vetää vaikka viikonlopun lenkin jossain metikössä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tosiaan ensi vuonna ;) Se Paloheinän mäki on ihan jäääätävä :D Kannattaa mennä sinne treenaa niin oot ensi vuonna ihan tikissä!

      Poista