keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

kaksi yhden hinnalla testaa: korkeushyppy

R: Kaksi yhden hinnalla -testaa postaussarja on viime aikoina kärsinyt hieman ajan ja ideoiden puutteesta. Keväisen aerial silk -tunnin jälkeen (postaus täällä) ei olla taidettu kokeilla mitään uusia lajeja. Nyt kuitenkin puoliksi sattumalta testiin valikoitui vanha tuttu vuosien takaa - korkeushyppy! Okei, harvalla on mahdollisuus tätä lajia alkaa säännöllisesti harrastamaan, mutta korkeushyppy on hyvä esimerkki siitä, että yleisurheilukentillä on mahdollisuuksia treenata vaikka mitä.

Useimmiten kentät ovat ihan vapaassa käytössä ja taviksetkin saavat mennä treenaamaan, kunhan noudattaa yhteisiä sääntöjä ja ei "leiki" kentällä. Esimerkiksi korkeushyppypaikka ei ole tarkoitettu pomppulinnaksi - toivon, että kaikki tajuavat sen, ettei jatkossakaan paikkaa tarvitse lukita. Mutta siis, me käytettiin tilaisuus hyväksi ja mentiin Jennan kanssa monen vuoden tauon jälkeen hyppäämään korkeutta.

 photo korkeus1_zps3aow7oji.jpg
 photo korkeus3_zps2fd2jjt9.jpg

Aloitettiin vaatimattomista metrin korkeuksista, mutta jostain takaraivosta se hyppytekniikka tuli ja lopulta korkeutta sai lisätä yllättävän paljonkin. Toki pieni rimakammo meinasi iskeä, mutta kunhan uskalsi yrittää, niin yllätyin positiivisesti. Tässäkin parasta oli se itsensä voittamisen riemu! Kun aluksi miettii, ettei ikinä pysty hyppäämään niin korkealla, sitten uskaltaa yrittää ja lopulta epäonnistumisen jälkeen onnistuukin, on fiilis ihan mahtava. Ihan oikeasti tämä elämänasenne kannattaa pitää mielessä muuallakin kun korkeushyppypaikalla, aina kannattaa yrittää! Mun epäonnistuneista yrityksistä muistutti seuraavina päivinä muutama mustelma, mutta eniten mieltä lämmitti se, että onnistuin jossain, missä en uskonut onnistuvani. Vaikka onnistuminen tapahtui naurettavan pienessä asiassa, tuli siitä silti hyvä fiilis.

 photo korkeus2_zpspsx4hxrm.jpg
 photo korkeus4_zpsa4fb70e7.jpg
 photo korkeus5_zpsgrl0zc20.jpg

Oltaisiin voitu hyppiä korkeutta monta tuntia, mutta treenit jäi kesken, kun oltiin sovittu koristreffit läheiselle koriskentälle. Pakko ehtiä tuonne vielä kesällä uudelleenkin, ties miten korkea rima ylittyy seuraavaksi, kun uskaltaa kokeilla ajan kanssa. Korkeushyppyä kannattaa kokeilla, jos siihen tulee mahdollisuus. Pääsee testaamaan omaa ponnistusvoimaa ja samalla haastaa itsensä! Ja muutenkin kannattaa muistaa, että yleisurheilukentiltä löytyy monipuoliset mahdollisuudet treeniin - radalla on helppo juosta vetoja, pituushyppy vasta hauskaa onkin ja kentän laidalla on hyvät mahdollisuudet tehdä erilaisia kehonpainotreenejä.

Mites te, tuleeko korkeushypystä mieleen vaan traumat ja koululiikunta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti