lauantai 21. toukokuuta 2016

Kun yksi ovi sulkeutuu..

J: ..Toinen aukeaa. Niin kävi tälläkin kertaa! Muutamaan otteeseen olen tainut sivulauseessa mainita joka keväisestä työnhausta ja sen mahdottomuudesta. Tilannehan on se, että täällä Varsinais-Suomessa yhtä luokanopettajan paikkaa hakee keskimäärin 70-100 ihmistä. Kevään olen käynnyt Turusta Forssassa töissä ja työmatkaa kertyy noin 160 kilometriä päivässä, eli ihan hemmetisti. Senkin kyllä jaksaa, kun työ on mielekästä. Suurimman osan ajasta olen tykännyt mun työstä aivan älyttömästi ja monta kertaa viikossa tulee sellainen olo, että tää on just sitä mitä haluan tehdä. Toki huonojakin hetkiä mahtuu mukaan, mutta kuka niitä jaksaa muistella? Nyt työpäiviä on enää kuitenkin jäljellä tasan kymmenen ja sen jälkeen lähetän mun ekaluokkalaiset toiselle luokalle, pakkaan kevään aikana kertyneet tavarani ja ajelen viimeisen kerran Forssasta Turkuun.

 photo P5215594_zpsfxq2dgjc.jpg

Sitten mitä? Aloin jossain vaiheessa salaa haaveilla, että saisin jatkaa nykyisen luokkani kanssa vielä syksyllä, mutta viranhaltija palaa takaisin ja mun sijaisuus loppuu. Oli siis pakko harkita muita vaihtoehtoja. Hain paria luokanopettajan paikkaa, mutta yhteenkään haastatteluun ei tullut kutsua, mikä on tosiaan ihan ymmärrettävää suuresta hakijamäärästä johtuen. Lisäksi asiaa ei helpota se, että mulla ei ole mitään erikoisosaamista, josta alakoulun puolella olisi hyötyä. En osaa opettaa musiikkia, en käsitöitä eikä kieliinkään ole pätevyyttä. Välillä on todella turhauttavaa lukea hakuilmoituksia, kun yksi noista kolmesta mainitaan lähes kaikissa ilmoituksissa. Tällä hetkellä opetan terveystietoa, mutta mulla kävikin ihan mahtava tuuri, sillä harvoin ekaluokan opettaja pääsee myös yläkoulun puolelle. Meidän koulu on kuitenkin yhtenäiskoulu, joten tämä on mahdollista.

 photo P5215596_zpsqufaupoi.jpg

Onneksi asioilla on tapana järjestyä. Mä olen talvesta saakka pyöritellyt mielessäni mahdollisuutta palata takaisin päiväkotiin jos luokanopettajan töitä ei ilmesty. Tällä viikolla asiat etenivät siihen pisteeseen, että mulle tarjottiin esiopettajan paikkaa eräästä päiväkodista ja otin paikan vastaan. Eihän se sama ole kuin luokanopettajan työ, mutta siinä on omat hyvät puolensa, omat haasteet ja vastuu. Eniten olen innoissani siitä, että saan entistä enemmän vastuuta ja pääsen (vihdoin) päiväkodissa tekemään hommia, joihin mulla on pätevyys! Luokanopettajahan on pätevä esiopettaja, mutta ei pätevä lastentarhanopettaja. En mä siis kauakana omasta alasta ole. Tällä hetkellä olen ainakin todella tyytyväinen päätökseeni.

Vaikka olen innoissani uudesta, olen samalla myös todella surullinen, koska joudun jättämään nykyisen luokkani. Muistan vielä kuinka hankala oli joulukuussa sanoa heippa silloisille hoitolapsille, nyt pitää taas hyvästellä luokallinen lapsia. Tottuukohan siihen koskaan? Mun unelma olisi, että voisin opettaa samoja lapsia päiväkodista kutoselle. Sitten ei tarvitsisi harrastaa heippojen sanomista näin usein ja työnkuvakin vaihtelisi vuodesta toiseen. Harmi vaan, ettei se ole mahdollista Suomen koulujärjestelmässä. ;)

9 kommenttia:

  1. Paljon onnea Jenna! :) Musta ois vaan hyvä, että esi- ja alkuopetuksen puolella liikuttas enemmänkin puolin ja toisin. Yhteisen päämäärän eteen tehdään kuitenkin töitä ja mahdollisimman yhtenäistä oppimisputkeahan meidän kaikkien on tarkoitus lapsille luoda. :) Sulla on varmasti tosi paljon annettavaa eskareille ja jossain vaiheessa saat ihan varmasti taas myös luokanopettajan töitä!

    Mulla on ainakin ollut lyhyen työelämäni paras lukukausi. Lapset on kasvanu yhdessä vuodessa niin isoiks ja taitaviks tuleviks koululaisiks. Ja lapsista luopuminen on oikeesti tosi musertavaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja oon niin samaa mieltä! Mä en yhtään tykkää, että esiopetus on tosi usein siellä päiväkodin yhteydessä ja sitten se toteutus on mitä on.. Tai siis varmasti on myös laadukasta esiopetusta päiväkodissa, mutta monesti päiväkotia pidetään yhä edelleen vaan PÄIVÄkotina, eli ne lapsukaiset viedään sinne vaan säilöön päiväksi eikä ketään jaksa kiinnostaa, toteutuuko laadukas varhaiskasvatus.. Samalla sitten se esiopets kärsii.

      Poista
  2. Onnea uusiin haasteisiin! :) Ihanaa, että asiat järjestyi ja sait uuden työn, vaikka varmasti onkin todella haikeaa hyvästellä sun ekaluokkalaiset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Onhan se, mutta onneksi tulee varmasti uusia ihania lapsia taas tilalle ;)

      Poista
  3. Onnea työpaikasta :) Asioilla on tapana järjestyä!

    VastaaPoista