tiistai 26. tammikuuta 2016

10 hyvää syytä harrastaa pallopelejä

R: Viime elokuussa listasin postauksessa 20 hyvää syytä harrastaa lenkkeilyä. Se löytyy täältä. Pitäisi ehkä itsekin lukaista se, sillä lenkkeilymotivaatio on ollut hieman kadoksissa viime aikoina (kiitos tuon sään). Tiedän, etteivät kaikki pidä lenkkeilystä, joten miten olisi pallopelit! Tällä kertaa saattekin 10 hyvää syytä, miksi kannattaa harrastaa pallopelejä. Ja toki suuri osa näistä pätee joukkuelajeihin ihan yleisestikin ;) 

1. Joukkuelajit on hauskoja. Oikeasti aina ei edes ajattele urheilevansa, kun hikoilee kentällä hyvässä porukassa.

2. Treenit ja pelit on samalla sosiaalinen "tapahtuma", joten samanhenkisessä porukassa lisääntyy fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös henkinen hyvinvointi.

3. Porukassa haastaa itsensä ihan eri tavalla, kun yksin urheillessa. Peleissä on annettava kaikkensa, ettei muu joukkue joudu pettymään.

4. Pallopelit parantavat mm. tasapainoa, luustoa ja koordinaatiokykyä. Usein pelatessa tyypillistä on mm. nopeat suunnan muutokset ja spurtit, jotka kehittävät koordinaatiokykyä ja liikehallintaa.

 photo koris_zps7fef799a.jpg

5. Monet pallopelit, kuten koripallo tai lentopallo, ovat edullisia. Lisenssit eivät maksa kovinkaan paljon ja välineiksi riittää usein sisäpelikengät ja -vaatteet. Harrastejoukkueissa riittää yleensä varusteiden lisäksi pieni kausimaksu.

6. Pallopeleissä (muiden joukkuelajien tapaan) oppii sosiaalisuutta. Lapsikin oppii pelatessa tulemaan toimeen kaikkien kanssa ja pelatessa oppii, että yhteisiä sääntöjä on noudatettava.

7. Treenit ovat monipuolisia. Joissain porukoissa ehkä vaan pelaillaan, mutta sen lisäksi monipuolisuutta treeniin tuo yksilötaitojen harjoittelu, esimerkiksi koripallotreeneissä tehdään tosi paljon muutakin kun pelataan - heitellään, tehdään lihaskuntoa, pelataan pienpelejä..

8. On hyvä syy pitää joukkueen "saunailtoja" ;) Tämä taitaa motivoida ainakin monia miehiä, heh.

 photo _MG_8766_zpsyjnrdbpz.jpg

9. Pallopeleissä on keskityttävä koko ajan - peli on usein nopeatempoista, joten ei ehdi ajattelemaan huolia tai murheita. Yleensä kentällä saa hyvin aivot nollattua!

10. Treeneihin on "pakko" mennä, jos niin on sovittu. Ei voi jäädä sohvannurkkaan syömään karkkia, jos tietää että on treenipäivä ja joukkue odottaa. Siitä puheenollen - pian on mun aika lähteä treeneihin! 

Keksittekö lisää hyviä syitä?

6 kommenttia:

  1. Totta, jos joukkue tosiaan on hyvä joukkue. Tarkotan, että omassa joukkueessani oli tyttöporukka, joka sitten naureskeli ja pilkkasi muita. Siinä ei ollut mitään iloa pelata. Siksi lopetinkin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, tuo on kyllä ankeaa :/ Miksi tuollaisia ilonpilaajia löytyy joka paikasta? Ehkä jossain toisessa joukkueessa olisi parempi ilmapiiri?

      Poista
  2. Tuossapa oli jo monta hyvää syytä :) Meillä on tammikuussa jääneet korispelit pelaamatta, kun ei ole ollutkaan tarpeeksi pelaajia, mutta tosi monipuolinen liikuntamuoto se kyllä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, harmi! Me ollaan saatu treeneihin sen sijaan tosi hyvin porukkaa, samoin kun sarjapeleihin :)

      Poista
  3. Hyvä postaus! :) Mulle tuli oikein ikävä mun salibandyaikoja.. joukkueen kanssa kasvoin läpi nuoruuden aikuisuuteen! Joukkue oli kuin toinen perhe! Olis niin kiva vieläkin pelata (jotain pallopeliä..), sillä pelatessa ei todellakaan huomaa liikkuvansa.. mä ainakin tykkään pelailla tosi paljon :)! Pitää tosissaan miettiä, josko elvyttäis harrastusta näin aikuisena, hmmm... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Joo siis itsellänikin monet hyvät nuoruusmuistot liittyy just koristurnauksiin tai leirin ja niihn ihmisiin. Kannattaa tutkia jos löytyisi joku harrastelijaporukka, johon liittyä!

      Poista