syksyisen kaunis Repovesi

R: Nyt vihdoin vähän enemmän kuvia ja fiiliksiä viime viikonlopun Repoveden reissulta! Saatiin ajatus Repoveden retkestä jo kesällä, Tuisku asuu Kouvolassa ja tuli puheeksi, että Repovesi voisi olla hieno. Saatiin yllättävän helpolla sovittua kaikille sopiva ajankohta, joten tällä kertaa ei jäänyt pelkästään suunnittelun tasolle tuo reissu ;) Olen huomannut, että usein tulee kaverien kanssa suunniteltua vaikka mitä, mutta iso osa niistä suunnitelmista jää ihan vaan suunnitelmien tasolle. Todettiin, että tuo syyskuun loppu oli ajankohtana ihan täydellinen, oli yllättävän lämmin ja aurinkoisen kaunis sää, mutta kuitenkin jo syksyisen värikästä!

Puhuttiin alunperin, että kierrettäisiin 26km lenkki, Kaakkurin kierros, mutta tultiin siihen tulokseen, että se voisi olla vähän liian pitkä yhdelle päivälle. Päätettiin kuitenkin lähteä sille pidemmälle reitille, mutta oikaista jossain vaiheessa vähän. Tuolla oli hyvin merkittynä eripituisia lenkkejä, esimerkiksi 5 kilometrin lenkki taisi olla sellanen helppokulkuinen, joka kiertää kauniiden paikkojen ohi, mutta joka on sopivan helppo vaikka lasten kanssa kierrettäväksi. Reitin alkuun osuikin heti yksi koko päivän kohokodista, Lapinsalmen riippusilta. Me tosin osuttiin Riippusillalle vähän huonoon aikaan, sillä just ennen meitä oli paikalle saapunut iso vaihtariryhmä ja tietenkin jokainen ryhmästä halusi ottaa sillalla kuvia ja selfieitä, joten hetki jouduttiin jonottamaan sillalle pääsyä.. 

Riippusillan jälkeen matka jatkui kunnolla metsään! Ehdittiin jo ensimäisten kilometrien aikana nähdä erilaisia maisemia, synkempää metsää, kauniita tyyniä järviä ja värikkäitä puita.. Mun mielestä noi pienet järvet metsän keskellä oli jotenkin niin upeita, kun ei tuullut yhtään ja aurinko paistoi kivasti. Heti ensimmäisten kilometrien aikana kävi selväksi, ettei tosiaan ollut mikään turha reissu!

Yksi reitin parhaista näköaloista oli ehdottomasti Mustalammenvuoren näkötornista! Tässä vaiheessa meillä taisi kyllä olla lounastauko jo niin lähellä ja vähän nälkää, että maisemia olisi ehkä osannut arvostaa paremmin vasta lounaan jälkeen, heh :) Mutta oikeasti toi oli kyllä mieletön!  Vähän sinne oli nousua, mutta ei kuitenkaan mitään kovinkaan vaikeaa kulkua, hyvin peruskuntoinen ihminen sinne kipuaa. Näkötorniin kannattaa kiivetä, vaikka se vähän epäilyttävältä ehkä näyttääkin.

Lounastauko pidettään Olhavanvuoren juurella, samalla ihmeteltiin paikalle tulleita kiipeilijöitä varusteineen. Olhavanvuoren kallio on ilmeisesti kiipeilijöiden suosiossa! Lounaan jälkeen lähdettiin sitten mekin kiipeämään ylös Olhavanvuorelle, me tosin valittiin vähän helpompi reitti kun se pystysuora kallio, jota pitkin kiipeilijät kiipesivät ;) Tuonne Olhavanvuoren huipulle oli ehkä jyrkin nousu koko reissun aikana, siinä taisi syke nousta vähän kaikilla, vaikka hyväkuntoisia ollaankin! Ei kuitenkaan todellakaan mikään vaikea reitti, vaan ihan kaikille sopiva. Me taidettiin mennä ylös melko kovaa vauhtia ;) Onneksi maisemat oli sen kiipeämisen arvoiset, tosi upeat!

Mä en oikeastaan edes muista kaikkien paikkojen nimiä, sillä pakko myöntää että taisin enimmäkseen kulkea kamera kädessä jonon perässä, kun muut tytöistä lukivat karttaa ja opasteita. Pitäisi oikeasti opetella lukemaan karttaa, kaverit jo melkeen saivat mut (ja Jennan) innostettua suunnistamaan. Olisiko siinä hyvä Kaksi yhden hinnalla -testaa postaussarjan kohde? Heh.. Veikkaan kyllä että me ihan vaan eksyttäisiin sinne metsään. Mutta lähdettiin tosiaan tuolta Olhavanvuorelta jatkamaan matkaa sitä 26km pituista Kaakkurinkierrosta pitkin, mutta jossain vaiheessa oikastiin vähän reitiltä (meille tuli kilometrejä ihan vähän alle 20). Vielä iltapäivällä ennen viimeisten kilometiren loppurutistusta pidettiin toinen lyhyempi ruokatauko, syötiin vähän hedelmiä ja keksejä, jotta jaksoi loppumatkan! Toinen ruokatauko oli ehdottomasti kauniimmassa ja rauhallisemmassa paikassa kun ensimmäinen, jossa oli mun makuun liikaa ihmisiä ja hälinää (tai siis en odottanut näkeväni tuolla niin paljon ihmisiä..). Meidän reitti huipentui hauskaan köysilossiin, jossa ihan omin voimin piti kelata lossi rannalta toiselle. Me ihan innoissamme reippaina tyttöinä hoidettiin toi vetäminen ja samaan aikaan pikkulossiin sattuneet saivat nauttia matkasta ja maisemista!

Kokonaisuudessaan päivä oli kyllä ihan huikea, käveltyä tuli tosiaan noin 20 kilometriä ja aikaa meni muistaakseni reilu seitsemän tuntia. Jos haluaa päivässä kävellä enemmän, kannattaa lähteä jo aiemmin liikenteeseen, me taidettiin olla tuolla vasta joskus 10.30 jälkeen.. Oltiin onneksi varattu hyvin aikaa, niin ehdittiin ihastelemaan maisemia rauhassa ja kuvailemaan! Suosittelen muillekin ihan rentoa aikataulua, jos tuonne suuntaatte! Mä jo haaveilen seuraavasta reissusta.. :) Taas tuli todistettua, että kotimaan matkailu todellakin kannattaa, Suomessa on niin upeita paikkoja, jotka liian usein vaan unohtuu.