perjantai 18. syyskuuta 2015

mitkä fiilikset jäi karkkilakosta?

R: Olen sivunnut aihetta karkkilakko säännöllisen epäsäännöllisesti viime aikoina sekä täällä blogissa että insgtagramissa. Olin ensimmäistä kertaa karkkilakossa toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoleen väliin, eli ennen kesäkuussa juostua puolimaratonia. Kokemuksena karkkilakko oli ihan mielenkiintoinen, huomasin pärjääväni hyvin ilman karkkeja, enkä kärsinyt mistään omituisista "vieroitusoireista". Puolimaratonin jälkeen karkinsyönti riistäytyi kuitenkin ihan käsistä, sitä tuli mussutettua kesällä melkeen päivittäin (ja jos en syönyt karkkia, söin jätskiä tai jotain muuta herkkua). Kesällä oli ties mitä reissuja ja juhlia, joiden varjolla tuli ostettua mm. tuliaiskarkkeja, joka johti siihen, että karkkia oli koko ajan saatavilla. Se on mulle pahin. Voin kaupassa helposti ohittaa karkkihyllyn, mutta jos kotona on karkkia, on huomattavasti vaikeampi pitää näppejä erossa niistä. Päätettiinkin Jennan kanssa aloittaa elokuun alusta karkkilakko vol2, joka kesti viime lauantain puolimaratoniin saakka. Suurimpia syitä karkkilakkoon oli just se, että pääsisi taas eroon siitä karkin lähes päivittäisestä napostelusta, jolla korvasin jopa iltapaloja tai välipaloja. Lisäksi halusin jälleen kerran laittaa itsekurin koetukselle.

 photo karkit2_zpsthvnxcfo.jpg

Olin ostanut karkkilakon loppumista varten suosikkejani ja lauantai-iltana innoissani avasin irtokarkkipussin, mutta arvatkaa mitä - en lopulta syönyt kun muutaman! Jostain syystä ei vaan maistunut. Sunnuntainakin napsin pussista vaan muutaman karkin ja olin jo innoissani, onko mulla nykyään näin hyvä itsekuri? Okei, sunnuntaina herkuteltiin kyllä vähän kaikella muullakin, että sillä saattoi olla vaikutusta.. Viikonloppuna vielä vannoin, että pysyttelen nykyään siinä, että syön karkkia ainoastaan karkkipäivänä, eli joko lauantaina tai sunnuntaina. Maanantaina saatoin kuitenkin käydä pari kertaa pussilla nappaamassa muutaman karkin ja tiistaina sitten itsekuri katosi johonkin ihan totaalisesti! Nyt kun olen ollut päivisin kotona, niin pahin karkkihimo iskeekin lounaan jälkeen. Tiistaina "repsahdin" ja lopulta mietin että why not - kun suunnittelin karkkipussin ja kirjan kanssa sohvannurkkaan linnoittautumista keskellä päivää.. Ja voin kertoa, että sillon tiistaina päivällä ne karkit maistuivat ihan törkeen hyvältä! Pian kun aloitan työt, niin en enää voi nauttia tuollaisista arjen pienistä hetkistä, joten en potenut siitä mitään huonoa omaatuntoa.

 photo karkit1_zpsgg3lvxcw.jpg

Mietinkin, että mitä järkeä on karkkipäivässä. Jos päätän, että saan ainoastaan lauantaina syödä karkkia, niin mitä jos sillon ei teekään mieli niitä? Syön kuitenkin pelkästään tavan vuoksi? Mitä jos niitä tekee mieli tiistaina? Päätin, että voisin yhden viikottaisen karkkipäivän sijaan tehdä niin, että ostan tietyn määrän karkkeja viikonlopuksi ja saan sitten syödä niitä myöhemminkin, jos tekee mieli tai jos ne jää syömättä. Mitään totaalikieltäytymistä en aio siis harrastaa karkin suhteen enää, mutta yritän pitää sen kohtuuden mukana menossa. Onneksi se on syksyllä helpompaa, kun elämässä on tietty rytmi (toisin kun kesällä oli).. Mun itsekuri on ihan mahtava sillon kun päätän kieltäytyä kokonaan herkuista, mutta jos annan itselleni "luvan" ostaa vaikka päivittäin karkkia, karkaa homma helposti ihan käsistä. Helpoiten herkuttelu karkaa käsistä, jos niitä herkkuja sattuu olemaan kotona. Suurin ongelma monilla naposteluun sortuvilla varmaan onkin se, että niitä karkkeja, keksejä tai pullia ostetaan kotiin "vierasvaraksi". Kuinka helppoa onkaan syödä herkkuja, kun niitä on saatavilla? Mun kohdalla ainakin laiskuus voittaa usein herkkuhimon, en jaksa lähteä kauppaan jos tekee mieli jotain hyvää. Eli jos tiedät ettet pysty vastustamaan herkkuja, älä osta niitä kotiin!

 photo karkit3_zps5vsqpd5g.jpg

Jatkossa en jatka enää mitään karkkilakkoa, mutta en päätä mitään tiukkaa karkkipäivääkään. Aion siis jatkossa kuunnella enemmän kroppaani, millon ihan oikeasti nautin niistä herkuista tai millon tekee mieli ainoastaan tavan/nälän vuoksi. Pääsääntöisesti säästän herkuttelut kuitenkin viikonloppuun. Kyllä sen nopeasti omasta olosta huomaa, jos on tullut herkuteltua liikaa. Ehkä joskus jatkossakin on hyvä pitää tällaisia alle parin kuukauden pituisi karkki- tai herkkulakkoja jo ihan senkin takia, että muistuttaa itselle pystyvänsä siihen. Itsekuriakin voi opetella ;) Ja karkeista puheenollen, ajattelin käydä illalla treenien jälkeen ostamassa irtokarkkeja. Saa nähdä, koska pussin avaan!

12 kommenttia:

  1. Oon aika samalla linjalla karkin syönnin ja herkuttelujen suhteen. Pääasiassa pyrin syömään herkkuja viikonloppuisin, mutta en kyllä syö niitä silloinkaan, jos ei tee erityisemmin mieli. Jos taas esimeriksi arkena mies ehdottaa donitsikahveja ja se kuulostaa mustakin hyvältä idealta, niin tottakai sellaisen onnellisena mussutan. :p

    Jossain vaiheessa mäkin huomasin karkkipäivän olevan vaan tapa ja se makuunin säkki tuli syötyä teki mieli tai ei. Vain koska karkkipäivä oli määritelty lauantaiksi. :'') Mieluummin kohtuullisesti ja silloin kuin tekee oikeasti mieli! Oli sitten tiistai tai lauantai.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis joskus arkena just joku pullakahvit (tai donitsit :D) maistuu niiiin hyvältä :) Ja totta, kohtuullisesti sillon kun tekee mieli! Kyllä ne karkit yleensä viikonloppuisin maistuu, pitäisi vaan oikeasti oppia tunnistamaan koska se on vaan tapa ja koska oikeasti tekee mieli..

      Poista
  2. Äh, täällä suunnin on menossa kokonainen sokerilakko ja tiukkaa tekee! :D Mulla on myös paha tapa napsia jotain makeaa pitkin päivää tai juurikin ruuan jälkeen... Jotenkin tän sokerilakon aikana huomaa kuinka paljon sitä ihan oikeasti ahtaa sitä herkkua suuhunsa – juurikin salakavalasti! Pyrin sokerilakonkin jälkeen kouluttautua parhaimpani mukaan siihen yhteen herkkupäivään, koska jokapäiväisestä "maistelusta" tulee helposti viiden ruokalajin herkkuhetki. Tsemppiä teillekin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, sokerilakko! Tsemppiä :) Lakkoilussa on just se hyvä, että itsekuri paranee!

      Poista
  3. Luin aiheesta vastikään hyvän jutun: http://yle.fi/uutiset/karkkipaiva_ei_toimi_nykymaailmassa__rajoittaminen_lisaa_karkinhimoa/8299027
    Itse voin ainakin samaistua kaikkeen jutussa olleeseen. Yritin olla kuukauden herkkulakossa, ja huhhuh miten paljon sitä herkkua sitten tekikin mieli! Samalla pyöri päässä, että sitten kun lopetan lakon, niin ostan varmaan heti kaikkea karkista pullan kautta jätskiin ja vedän hirveät överit.. Että parempi lopettaa lakko sallia itselle se herkuttelu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin taisin lukea ton, mutta en ehkä ihan kaikkea allekirjoita. Olen nimittäin huomannut, että kun olen karkkilakossa ja päätän etten syö karkkia, en myöskään niin paljon ajattele sitä ja en anna itselleni edes mahdollisuutta syödä karkkia. Nyt kun en ole lakossa ja tavallaan koko ajan "saa" syödä karkkia, annan itselleni helpommin luvan herkutella. Mutta en mä silti karkkilakkoa enää jatkaisi, vaan ajattelin herkutella kohtuudella sillon kun oikeasti tekee mieli :)

      Poista
  4. Samaa mieltä että lakkoilu vaan lisää mielitekoja :) sulassa sovussa tasapainoisen ruokavalion kanssa toimii mulla parhaiten ja ei mee ihan överiksi vaikka on niitäkin kausia kun tekisi mieli päivittäin syödä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kyllä lakko toimi ihan hyvin. Mutta en silti jatkaisi sitä, sillä pienet herkkuhetket tuo elämään sellasta tietynlaista iloa ja en halua sitä itseltäni jatkuvasti kieltää!

      Poista
  5. Oon ollut karkki- ja suklaalakossa nyt yhdeksän kuukautta ja vielä olisi kolme kuukautta jäljellä. Yllättävän kivutomasti on menny, toki en ole muita herkkuja kieltänyt itseltäni. Jos tästä ei mitään muuta jää käteen niin ainakin se, että itsekuria löytyy kun se vain päättää. Ja katsotaan sit tammikuun eka päivä, että maistuuko ne karkit ees enää miltään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvin ;) Tsemppiä jatkoon! Eiköhän tosiaan ainakin itsekuri kasva.. Ja ei välttämättä noin pitkän lakon jälkeen tee edes mieli enää mitään sokeriövereitä..

      Poista
  6. Mulla samat fiilikset lakkoilusta kuin aikaisemmin kommentoinneilla. Pari kertaa oon ollu karkkilakossa ja voi sitä karkinhimoa. Tein myös tuota että oikein suunnittelin että mitä kaikkea mässään sitten kun tämä lakko loppuu ja sen myös tein ja päällehän se jäi. Sallin kaiken sen herkuttelun koska nyt "saan syödä" :D näiden kokeilujen jälkeen päätin että en ala mihinkään lakkoon enää vaan koitan vähentää herkkujen määrää, eli en osta enää puolta kiloa irtokarkkia vaan koitan päästä vähemmällä. Suurin huomio on kuitenkin siinä, että kun syön säännöllisesti oikeaa ruokaa niin herkkujakaan ei tee oikeastaan mieli kuin silloin tällöin. Ja esim viikonloppuisin kun ruokailurytmit heittää häränpyllyä, huomaan että "sortuu" herkkuhyllyllekin useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kyllä ylpeä itsestäni etten lakon aikana kokenut mitään kamalia karkkihimoja (ainakaan kovinkaan usein ;)), kun en tavallaan antanut itselleni edes sitä mahdollisuutta. Ja olin kyllä salaa vähän haaveillut mitä karkkeja mussutan heti lakon päätyttyä ja oikeen yllätyin ettei sitten heti tehnytkään niitä niin mieli. Toi on kyllä totta, että jos ostaa sen puoli kiloa karkkia, niin ne todennäköisesti myös siinä viikonlopun aikana menee.. Eli pitäisi raahata sitä vähemmän kotiin ;)

      Poista