keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

tavoite puolimaratonille ja omia heikkouksia

R: Mulla tulee olemaan syyskuun puolimaratonille tasan yksi tavoite, haluan juosta sen alle kahteen tuntiin. En olisi uskonut, että kesäkuussa St Albansissa päästään niin lähelle (2:04), koska treenaaminen oli mitä oli, joten nyt on aika rikkoa tuo maaginen aikatavoite. En keksi yhtään hyvää syytä, miksi en pääsisi tavoitteeseen. Puolimaraton juostaan Turussa tutuissa maisemissa ja reitille ei osu suuria ylämäkiä (ei tosin alamäkiäkään). Valmistautumisen pitäisi olla helppoa, kun saa nukkua omassa sängyssä, tehdä itse ruokansa ja ottaa rennosti edelliset päivät.

 photo ruissalo6_zps5dig8g3e.jpg

Toki matkaan voi tulla mutkia. Voi tulla sairastuminen tai loukkaantuminen, mutta todella toivon ettei näin käy. Ja aion tehdä kaikkeni sen eteen, ettei ainakaan mitään loukkaantumisia tai rasitusvammoja tulisi. Aion kiinnittää huomiota tehokkaaseen palautumiseen, jotta kroppa jaksaisi paremmin. Olen viime aikoina treenannut melko paljon, mutta myönnän että kehonhuolto on jäänyt vähäiselle ja sen kyllä huomaa kropassa nopeasti. Tajusin joskus viime viikolla, että olen ihan jumissa, varsinkin jalat ja lonkanseutu. Onneksi nyt helpottaa jo vähän, sillä olen rullaillut, tehnyt syvävenyttelyä ja Yoogaiasta olen tehnyt juoksijan joogaa. Lupasinkin itselleni, että enää en unohda kehonhuoltoa! Olen vaan joskus niin laiska kaivamaan sen joogamaton ja Yoogaian esiin iltaisin, vaikka olisi aikaakin..

 photo riikka1_zpsiwq49qw9.jpg

Kehonhuollon lisäksi toinen treeniin ja palutumiseen liittyvä ikuisuusongelma on ruoka. Tai oikeastaan oikeanlaisen ruoan puute. Tai vääränlaisen ruoan liiallinen syönti, miten sen haluaa ilmaista. Karkkia on tullut mussutettua taas ihan liikaa, samoin kun hedelmiä (nektariineja, omenia, mansikoita, vesimelonia). Tai eihän mun mielestä hedelmiä voi liikaa syödä, mutta korvaan niillä esimerkiksi ravitsevimpia iltapaloja, joka taas helposti saattaa johtaa siihen että kroppa ei saa oikeanlaista ravintoa palautuakseen. Olen ennenkin sanonut, että mun kohdalla ongelmana ei ole se, etten tietäisi miten syödä, vaan se oma tyhmyys. En välttämättä jaksa lähteä kauppaan tai sitten ei vaan tee mieli syödä sitä "järkevämpää" ruokaa (oikeasti syön iltapalaksi paljon ennemmin vesimelonia kun jotain paistettuja kananmunia). 

 photo riikka3_zpscnbnpjuc.jpg

Nyt kun aloin pohtia omia "heikkouksia" palautumiseen liittyen, niin pakko mainita myös nukkuminen. Nyt kun en ole töissä, luulisi olevan helppoa nukkua pitkiä yöunia. Mutta tässäkin asiassa liian usein tulee esiin oma tyhmyys. Saatan lukea jotain jännää kirjaa jopa kahteen tai kolmeen yöllä ja herään silti yhdeksän aikoihin. Mun unentarve on vähintään kahdeksan tuntia yössä, joten tiedän että pitäisi nukkua enemmän jotta olisin parhaimmillani päivisin. Usein alkaakin iltapäivisin väsyttää ja tekisi mieli nukkua päikkärit, mutta yritän vältellä päikkäreitä, koska olen aina päiväunilta heräämisen jälkeen ihan huonolla tuulella ja vielä väsyneempi :D

Eli, enköhän mä sen tavoitteni saavuta, varsinkin jos vähän skarppaan näissä pienissä jutuissa ja pysyn terveenä! Tällä hetkellä motivaatiota treenaamiseen on (paljonkin), vielä kun saisi nuo muutkin suoritukseen vaikuttavat osa-alueet kuntoon niin lopputulos on varmasti hyvä! 

Kertokaa hei tekin nyt jotain heikkouksianne tai pahoja tapojanne, kun mäkin innostuin kertomaan omiani?

6 kommenttia:

  1. Mun heikkouksien lista on just sama, ihan 100% :D Etenkin toi, että aina ei vaan tekis mieli syödä niitä järkeviä ruokia ja antaa periks mieliteoille

    VastaaPoista
  2. Mä oon kanssa ruoka-ongelmainen, kun järkevästi syöminen on olevinaan niin vaativaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh niinpä, vaikka tasan tarkkaan tietää miten kannattaisi syödä :D

      Poista
  3. Hyvä tavoite, toivottavasti pääset siihen :) Mulla on vähän samanlaisia ongelmia. Toi ruoka erityisesti, korvaan yhä edelleen usein herkuilla kunnon ruokaa... Ja lepo ja kehonhuolto ois tosi tärkeitä. Tällä hetkellä myös treenien rytmittämisen kanssa on ollut ongelmia. Kaikki pohjautuu loppupeleissä stressaamiseen :/ Joku jooga vois olla ihan hyvä idea, ihan henkiseltäkin kannalta... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, toivottavasti :) Jooga on kyllä kivaa, vaikka jotenkin aina se "kynnys" aloittaa on turhan korkea.

      Poista