tiistai 19. toukokuuta 2015

ajatuksia väsymyksestä, treenimääristä ja viime viikon treenit

R: Puolimaratoniin on enää alle kuukausi ja olen vähän ehkä harmitellut sitä, että juoksumäärät on jonkin verran pienempiä kun viime vuonna. Tänä vuonna tiedän, että selviän kyllä maaliin jossain ajassa, mutta ainahan olisi kiva parantaa aiempaa aikaa. Viime viikkoina ei kuitenkaan treenille ole jäänyt toivotulla tavalla ainaa ja pieni sairastelukin vähän häiritsi. Lisäksi olen ollut jostain syystä ihan tajuttoman väsynyt. Syitä on monia. Aloitin vajaa kuukausi sitten kokopäiväiset työt, vähän sen jälkeen alkoi flunssa, samoihin aikoihin stressasin ihan älyttömästi gradua ja sitä, milloin saisin kommentit. Kun sain kommentit, meni päivät töissä ja illat korjailuja ja oikolukua tehdessä - päivät venyivät pitkiksi ja piti ehtiä treenaamaankin. 

 photo riikka4-001_zpswk2v2mki.jpg

Pakollisten hommien lisäksi yöunet jäivät jääkiekon MM-kisojen vuoksi normaalia lyhyemmiksi! Niin tyhmältä kun se kuulostaakin, mutta oli pakko katsoa kaikki matsit ja harmillisesti ne alkoivat vasta klo 21 jälkeen arkisin.. Nyt kisat kuitenkin loppuivat, gradu on valmis, kypsyysnäyte on kirjoitettu (jee!) ja fiilis on kokonaisuudessaan kevyt! Tiedän että nyt jää enemmän aikaa ja energiaa treenailuun ja loppukiriin. Tiedän että nyt ehdin nukkumaan ja mikä tärkeintä, ei tarvitse enää stressata graduasioita. Mä en ikinä ole ollut kova stressaamaan, mutta tuon graduprojektin loppuvaiheilla tajusin mitä stressi on. Olen myös tajunnut sen, että ihan oikeasti tarvitsen 8 tunnin yöunet. Jotkut pärjäävät hieman lyhyemmilläkin yöunilla, mutta mun kroppa vaatii sen kahdeksan tuntia, muuten väsyttää ja esimerkiksi lenkillä huomaa väsymyksen tulevan nopeammin. Onneksi se kahdeksan tuntia on mun normaalissa arjessa melko realistinen tavoite!

 photo riikka3-001_zpscs8jmbvl.jpg

Kuten postauksen alussa sanoin, juoksumäärät ovat tänä keväänä olleet pienempiä kun vuosi sitten. Lenkit ovat pääsääntöisesti olleet sekä hitaampia että lyhyempiä. Mutta se ei ole huono asia! Ollaan tehty monipuolisempia treenejä kun vuosi sitten, enemmän jalkatreenejä salilla, enemmän kehonhuoltoa, mäkivetoja, porrastreenejä ja paaaljon peruskuntoa, hitaita lenkkejä. Tässä mun viime viikon treenit, Jennan viikon treenit näytti vähän eriltä tällä kertaa.

ma: sali 60min (yläkroppaa)
ti: kehonhuoltoa: rullailu 60min ja kevyttä venyttelyä
ke: -
to: syvävenyttely 60min
pe: lenkki 45min (25 min hidasta & 20 min kovaa) ja juoksijan jooga Yoogaiasta
la: sali 60 min (yläkroppaa) ja Graceloppet juoksu 60min/n.10km
su:- (laivalla)

Kolmen lenkin viikkotavoite ei nyt ihan ole toteutunut, mutta ennemmin menen fiiliksen mukaan, teen kehonhuoltoa ja lepään, jos kroppa sitä vaatii. Se kannattaa aina muistaa, kuuntele omaa kroppaa äläkä väkisin lähde väsyneenä treenaamaan! Väsymyksen ja "väsymyksen" eron tunnistaa kyllä ;) Nyt mä jatkan koriksen sm-finaalin katsomista ja ajattelin samalla taas tehdä vähän rullailua Yoogaian opastuksella, heippa!

8 kommenttia:

  1. Se on kyllä oikeasti tosi tärkeetä huomata niitä joitain juttuja, jotka ei vaan mene niinkuin itse ehkä haluaisi ja sen mukaan on kuitenkin elettävä. Niinku tuo nukkuminen.. Oishan se kiva pärjätä viidellä tunnilla, mutta ei pärjää ja ei kannata yrittääkään niin ei siinä auta muu ku nukkua kunnolla ja olla sitten "paras mahdollinen itsensä" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niinpä :) Ja tärkeintä on aina yrittää olla se "paras mahdollinen itsensä", ihan muidenkin takia :)

      Poista
  2. Huhhuh voin kuvitella stressisi gradun viimeisenä kuukautena!

    Tein itse tänä lukuvuotena kandini ja stressitasoni oli koko prosessin ajan ihan tajuttoman korkealla. En oikein pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin sitä tutkielmaa :D Hieman itse asiassa jännittää gradun aloittaminen, koska mietityttää, että mitenköhän rankan prosessin siitä itselleni teen, jos kandikin oli jo tätä luokkaa :D

    Jatkoitko muuten gradua samasta aiheesta kuin teit aikoinaan kandisi? Minkälaisissa aikatauluissa muut graduryhmäsi opiskelijat sai gradunsa valmiiksi? Mietin, että meneeköhän siihen todella se 1,5 vuotta vai onko mahdollisuutta saada gradu kasaan nopeammin! :) Opiskelen siis samaa alaa kuin sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se gradu siinä menee, omalla painollaan ;) Mun suurin stressi tuli siitä, että oli pakko valmistua tiettyyn aikaan ja kommunikaatio ohjaajan kanssa ei koko ajan ollut ihan parasta ja tuli muita odottamattomia aikatauluongelmia, että ei se itse työ sinäänsä niin paljon stressannut.

      Mä tosiaan aloitin viime syksyn graduryhmässä, joka aikataulun mukaan päättyy vasta ensi joulukuussa. Tein kandin eri aiheesta, mutta gradun aihe oli tutuhko, koska työskentelin viime kevään tutkimusavustajana samaa aihetta sivuavassa tutkimusprojektissa. Se helpotti jonkin verran mm. teoriaan tutustumista.

      Olin heti päättynyt, että teen gradun nopealla aikataululla. Noin 7 kuukautta siihen meni ja alussa en edes tehnyt kokopäiväisesti. Eli kyllä sen saa nopeasti valmiiksi kunhan ei ole samaan aikaan kokopäivätyössä tai tee pahemmin muita kursseja. Kyllä mäkin tuohon olisin saanut enemmänkin aikaa kulumaan, mutta aikataulusyistä tein nyt pikagradun ;) Mä en valitettavasti osaa sanoa miten muut ovat edenneet, sillä viimeksi olin seminaarissa muistaakseni tammikuusa.. Ainakin osa päätti heti alussa ottaa sen joulukuun 2015 tavoitteeksi ja kai joku muukin oli vähän nopeammalla aikataululla liikenteessä..

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Englantiin St Albansiin, oltiin siellä viime vuonnakin :)

      Poista
  4. Heippa?
    Voinko udella, että minkäänlaista työtä teet? Sosiaalipolitiikka on minulle vähän tuntemattomampi oppiaine ja haluaisin kysyä, että millaisiin töihin se valmentaa ja millaisia töitä olet itse hakenut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo saa udella, mutta pettymykseksi pitää sanoa että tällä hetkellä en tee oman alan hommia. Olen verotoimistossa ja teen työtä, joka ei liity koulutukseeni millään tavalla..

      Sosiaalipolitiikkahan ei tavallaan valmenna mihinkään työhön, jos tarkkoja ollaan ;) Se (kuten yleensäkin opiskelu yliopistossa) antaa hyvän yleissivistyksen, opettaa tieteellistä ja kriittistä ajattelua ja antaa hyvät lähtökohdat toimia oman alan asiantuntijoina. Eli tässä tapauksessa esimerkiksi hyvinvointivaltion asiantuntijana.

      Mä itse haaveilen tällä hetkellä, että saisin oman alani töitä esimerkiksi työllistämisen asiantuntijana tai ehkä jopa tutkijana. Koulutus on kuitenkin melko "yleinen" jonka avulla on mahdollista hakea erilaisia töitä. Monilla omat kiinnostuksen kohteet selkiytyvät harjoittelun aikana tai gradua tehdessä, mua on kiinnostanut työttömyys ja työllistäminen, kun taas joku muu sosiaalipolitiikko saattaa olla melko "tietämätön" niistä aiheista ja sen sijaan tietää paljon mua enemmän vaikkapa lapsiköyhyydestä.

      Poista