perjantai 23. tammikuuta 2015

millaisen kuvan annan itsestäni

R: Ärsyttääkö teitä joskus se, miten asiat näyttäytyvät niin mustavalkoisina? Sisustusbloggaajan koti on aina niin siisti ja täydellisen näköinen, edes lapset eivät sotke ja valkoinen sohva pysyy puhtaana. Muotibloggaaja näyttää aina hyvältä vesisateesta ja harmaudesta huolimatta, vaikka pukeutuisi jätesäkkiin. Fitnessbloggaajalla kulkee treeni aina niin hyvin ja parsakaalit maistuu. Terveysbloggaaja saa oudoimmatkin superfoodit maistumaan hyvältä ja omat ruisleipäsi kalpenevat bloggaajan ruokien rinnalla. Kuulostaako tutulta?

 photo random4_zps7ce2b6ca.jpg

Jokainen todennäköisesti tietää, että totuus on ihan toinen! Jokaisella meillä on ilomme ja surumme, mutta surut ja murheet halutaan usein unohtaa, kun taas iloiset ja positiiviset asiat on helppo jakaa muillekin. Ihan varmasti sen sisustusbloggaajan valkoiselle sohvalle kaatu joskus mustikkakeittoa, muotibloggaaja tuntee olonsa epämukavaksi asussaan ja kiharat eivät onnistu. Fitnessbloggaaja jää joskus sohvalle makaamaan salin sijaan ja terveysbloggaaja sortuu yön pikkutunteina pikaruokaan. Kenenkään elämä ei ole niin mustavalkoista, että siitä voisi mitenkään tyhjentävästi kirjoittaa blogiin. Pitää valita se oma linja, mitä kirjoittaa ja mitä jättää kertomatta.

Mulla itsellä on ollut pientä bloggaajaidentiteetin hakemista viime aikoina. Haluaisin, että meidän blogi profiloituisi entistä enemmän treeniblogiksi, mutta tietenkin lifestyle-, asu- ja tyylihömppää unohtamatta, kuten vähän aikaa sitten kirjoittelinkin. Ja tilanne asukuvien suhteen varmaan muuttuukin taas kevään ja valon tullessa. Mutta, vaikka haluaisin olla treenibloggaaja ja kertoa vaikka siitä miten lenkillä meni, haluan silti jakaa teidän kanssa herkkureseptejä, jotka eivät todellakaan ole terveellisiä. Ja haluan laittaa kuvia brunsseista ja croissanteista tai kertoa miten söin ruoaksi pizzaa. Siis sitä tavallista, ei mitään maidotonta, gluteenitonta kukkakaalipizzaa. Mutta tekeekö se musta epäuskottavan treenibloggaajan? Olisinko parempi ja uskottavampi treenibloggaaja, jos jättäisin mainitsematta miten tavallisten ihmisten tapaan herkuttelen viikonloppuisin ja miten saatan syödä koko pussillisen karkkia kerralla?

 photo random5_zpsf7d34b06.jpg

Miettikää miten erilaisen kuvan tästäkin blogista saisi, jos kertoisin asioista vaan toisen puolen. Kerron miten juon aamuisin spirulinaa, syön päivälliseksi kasviksia ja kanaa ja miten tänään taas treenasin. Kerron heränneeni aamulla aikaisin treenaamaan ja kerron että tykkään maapähkinävoista.  Siinä ei olisi mitään väärää, koska mä olen sellainen. Mutta toisaalta, eilenkin mä kärsin koko päivän karkkihimosta, join ison lasin cola zeroa ja haaveilen jo nyt viikonlopun herkuista. Mä myös nukuin liian pitkään ja käytän liikaa aika somettamiseen. Siinäkään ei olisi mitään väärää, koska mä olen sellainenkin. Tiedän että olen tällainen ja olen tyytyväinen itseeni, joten mua ei tavallaan haittaa mitä ihmiset blogin perusteella ajattelevat. Mutta, mitä ihmiset voisivat ajatella? Sillä Riikalla on niin hyvä itsekuri, se syö niin terveellisesti, se jaksaa aina treenatakin niin reippaasti, olisinpa yhtä tehokas ja aikaansaava. Vaikka totuus ei ole niin mustavalkoinen, niin sellaisen kuvan antaisin itsestäni blogin kautta, jos kertoisin asioista vaan toisen puolen. Mutta, mäpäs en halua antaa itsestäni sellaista kuvaa. Koska en mä ole mikään överi-itsekurin omistava terveysintoilija, olen ihan vaan tavallinen ihminen, joka treenaa paljon ja nauttii elämästä.

 photo random6_zpse9c2c17a.jpg
Rocky Roads ohjeita on netti pullollaan, esim. täällä ja täällä on hyvät ohjeet. Omiini laitoin Fazerin sinistä ja tummaa suklaata,  vaahtokarkkeja ja suolapähkinöitä. Hyviä oli, mutta ensi kerralla laitan vielä enemmän suolapähkinöitä!

Oikeasti idea tähän postaukseen lähti siitä, kun halusin lähestyvän viikonlopun kunniaksi vinkata teille herkusta, jota tein muutama viikko sitten. Tein vihdoin Rocky Roadseja, niitä suklaisia karkkiherkkuja, joissa ei ole mitään terveellistä! Siinä kuvia muokkaillessa oikeastaan ajatus tähän postaukseen syntyi, voiko treenibloggaajaksi itsensä kokeva kirjoitella suklaaherkusta? Pitäisikö ennemmin kirjoittaa raakasuklaasta, jota eilen testasin? Sitten tajusin, että onhan niitä mussutan parsaa ja herkuttelen ainoastaan raakakakuilla -blogeja jo ihan tarpeeksi. Jatkossakin meidän blogissa treenataan, fiilistellään arkea ja syödään sulassa sovussa suklaaherkkuja ja superfoodeja. Sillä kyllähän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveelliseen elämään kuuluu myös herkuttelu ja nautiskelu. Jokainenhan sen tietää, että kun ruokavalio pääosin on terveellistä, voi sillon tällöin herkutella ilman huonoa omaatuntoa.

Mitä mieltä te olette aiheesta? Onko treenibloggaaja uskottavampi jos blogissa ei näy herkkuja?

P.S Siitä tekstissä mainitsemastani raakasuklaastakin tulossa juttua blogiin viikonlopun aikana!

26 kommenttia:

  1. Hmm tää oli yksi niistä syistä, et lopetin Pure and simple -blogin.. Vaikka en onneks oo koskaan mitään pahaa sanottavaa saanut kuulla, mutta monesti jos joku lukija sattui törmäämään muhun baarissa tai festareilla, niin kutsuttiin fitnessbloggaajaksi ja kommentti oli usein, että "onpa outoa nähdä sut juhlimassa" tai "vähän ihana nähdä sut juhlimassa, vaikka oot tollanen treenimimmi" jnejne. Nämäkin oli kivoja kommentteja, mut itelle tulee vähä sellanen olo et, mitähän musta ajatellaan. Ja todellisuudessa fitnessleima ei istu mulle sitten ollenkaan.

    Treeniblogi ei oo mitenkään epäuskottavampi, vaikka herkkuja näkyykin. Nimenomaan teihin on helppo samaistua ja on ihana nähdä, et treenaaminen on osa elämää kaikkien muiden asioiden ohella eikä se hallitse. Kyllä mä näkisin kuitenkin teidän blogin enemmän lifestyleblogina, mutta totta kai treenijutut vois ottaa isoa roolia. Tai jos blogissa muoti, koti sun muut on yhä vahvasti mukana, niin enemmän lifestyle-kategoriaan menee.

    Kuitenkin main point on nyt se, että unohtakaa bloggaajaidentiteetti ja se, kuinka muut teidät arvioi. Tulee vaan kurja fiilis, jos se on eri miten itse ajattelee. Bloggaaminen on ihan super harrastus, kun siitä ei ota liikaa paineita, vaan antaa vaan mennä ja vaan sillon kun huvittaa. Teiän blogi on ihan yks lemppareista ollu jo huh vaikka kuinka kauan..!

    Ps. Rocky roadseihin ehdottomasti kantsii laittaa paljon suolapähkinöitä. Iteki varoin ekalla kerralla laittamasta liikaa, mut toi suklaa on kyl tosi öklö makea. Lisäksi vaahtokarkkien ja pähkinöiden lisäksi kantsii testata lakritsaa ja suolakeksejäkin, lontoon rakeetkin on törkeen hyviä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kivasta kommentista! Susta kyllä sai sellasen treenimimmi-kuvan, mutta bloggaajana sen tajuaa että siellä ruudun takana on oikeasti jotain muutakin! Lukijan voi olla vaikeampi ymmärtää miten pieni osa elämästä blogiin päätyy.

      Joo siis onhan tämä edelleen (ja tulee olemaankin) lifestyleblogi. Mutta sporttisemmalla teemalla, kun joskus :) Onneksi mä en ole koskaan ottanut mitään suuria paineita blogista, lähinnä vaan nämä asiat mietityttää siinä missä monet muutkin asiat. Bloggaaminen on (ja tulee olemaan) aina vaan kiva harrastus, joten sen puolesta ollaan hyvässä asemassa - ei edes tarvitse yrittää miellyttää kaikkia ja saa tehdä asiat miten huvittaa!

      Poista
  2. Heippa! Mielenkiintoista pohdintaa! :) Miksi pitäisi profiloitua niin tiukasti johonkin tiettyyn aiheeseen tai minkä määritelmän mukaan treenibloggaajan pitää aina vain treenata ja kieltäytyä herkuista? :) Ei mun mielestä minkään! Se varmaan tulee aika pitkälti siihen, että mikä on oma määritelmä sille asialle..Itse koen, että olen sekä juoksu-että lifestylebloggaaja. Pyrin elämään aktiivista ja suhteellisen terveellistä elämää, mutta omasta mielestäni terveelliseen elämään kuuluu myös herkut, ihanat brunssit, toisinaan mäkkiruoka, välillä alkoholi ja bilettäminen. Terveellinen elämä ei ole pelkästään kurinalaista toimintaa vaan se on kokonaisvaltaista hyvää oloa ja siihen pyrkimistä, eikä täydellisyys mielestäni ole kovin terveellistä tai tavoittelemisen arvoista :) Pääasia ainakin itselleni on olla onnellinen ja saan onnellisuutta mm. liikunnasta, terveellisestä syömisestä, sosiaalisista suhteista jne. Onnellisuuteen kuuluu myös se, että välillä voi syödä herkkuja hyvällä omallatunnolla. Balanssi pitää olla ja sen pitää mun mielestä näkyä myös! Pitää muistaa, että näitä ns. treeniblogeja lukee ihan mielettömät määrät nuoria tyttöjä, jotka ottavat niistä vaikutteita..mun mielestä se, että toisinaan näkyy ihania herkkuja on ihan tervettä ja erittäin toivottavaa! Kuka jaksaa syödä vain parsakaalia? Kivaa viikonloppua ja jatka samalla linjalla! Ihanan näköisiä noi rocky road-leivokset, nam!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Ei mun mielestä tarvitsekaan profiloitua liian tiukasti johonkin, lähinnä vaan pohdin asiaa ja halusin kuulla mielipiteitä. Ja harmi kyllä, jotkut treeniblogeista ON sellaisia, joissa saa sen kuvan, että kaikesta epäterveellisesta kieltäydytään. Ja harmi kyllä, kaikki eivät tajua että se ei ole se koko totuus. Mäkin näen sun blogin myös lifestyleblogina ja siksi siitä tykkäänkin!

      Parsakaali on hyvää, mutta ei sitä aina jaksaisi syödä :D Ja joo, varmasti samalla linjalla jatketaan!

      Poista
  3. Tää oli loistava aihe ja tosi hyvin kirjotettu! :) Niiden upeiden, terveyttä vaalivien tekstien takana saattaa olla paljon kaikkea muutakin, minkä vaan jättää blogissaan mainitsematta. Mun mielestä on mahtavaa, jos treenibloggaajakin kertoo herkutteluistaan tai treenien skippaamisesta väsymyksessä. Sellanen aitous ja rehellisyys on kunnioitettavaa ja ite ainakin luen sellasia blogeja paljon mieluummin :) Ei tuu yhtään niin tiukkis-fiilis niistä henkilöistä, jotka kertoo myös elämästä nauttimisesta muussa kuin liikunnan ja terveellisen ruuan muodossa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla :) Ihana kuulla että noin moni on tota mieltä!

      Poista
  4. Oon lukenut teidän blogia vuoden verran ja rohkaistun nyt ekaa kertaa kommentoimaan. Mun mielestä kiteytit tässä postauksessa tosi hyvin sen mistä mä nimenomaan tykkään teidän blogissa! On tosi kiva lukea välillä treeneistä, välillä tyylistä ja välillä (herkku)ruuasta (mäkin tykkään brunsseista ;)). Ei kannata miettiä sopiiko johonkin bloggaajakategoriaan, tää blogi on just hyvä kun kirjoitatte siitä mikä tuntuu mukavalta ja tärkeältä. :) Hauskaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että kommentoit :) On kiva saada "kasvot" lukijalle, kun usein kommentteja tulee melko vähän kävijämääriin verrattuna. Mutta ihana kuulla, ehdottomasti siis jatketaan samoilla linjoilla :)

      Poista
  5. Mä ikuisesti mietin sitä, että pitäis jaksaa siivota, koska muuten ei voi valokuvata kotona yhtään mitään blogiin :D Sit en koskaan jaksa siivota joten eipä tuu niitä kuviakaan. Vaikka tiedän, että ihan takuulla ne kiiltokuvasisustusbloggaajat ja muut ihan takuuvarmasti lavastaa ne semmoset kuvat!! Mut ku oon niin laiska, etten jaksa edes lavastaa vaan mun kuvissa tausta on siisti, jos se ihan todella on siisti. Eh..

    Ja niinpä itse ainakin arvostan treeniblogia, jossa puhutaan suklaasta ja muista herkuista.

    Olen todennäköisesti sairastuttanut itseni menemällä mukaan karppaustouhuun ja ylenmääräiseen proteiinin syömiseen ja tässä nyt sitten yritän kovasti keksiä kuinka saisin elimistöni ymmärtämään hiilareiden päälle. Joten blogeissa sellanen ihan NORMAALI elämä olis hyvin tervetullutta, ettei enää tule tehtyä tällaisia hairahduksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa, mäkin oon miettinyt varmaan viikon että haluaisin kuvata muutaman uuden sisustushankinnan blogiin, mutta en ole jaksanut siivota ja sen hetken kun sitten oli siistiä, oli pimeää ;)

      Ja tosi kiva kuulla! Mä en tosiaan suosittele karppausta, vaan terveellistä, monipuolista kotiruokaa ja sellaisia ruoka-aineita, jotka sopivat omalle kropalle! Yritä saada kroppa tajuamaan että se tarvitsee myös hiilareita, varsinkin sillon kun urheilee!

      Poista
  6. Musta on just kiva että teidän blogissa on laidasta laitaan postauksia, se kävis vään tylsäksi jos joka postaus olis täynnä superfoodeja tai maailman parhaita treenejä :) Mä ainakin motivoidun teidän blogista sairaan paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mahtava kuulla! Just parasta kuulla, että on pystynyt motivoimaan edes yhtä ihmistä :)

      Poista
  7. Mä profiloin itseni ennen kaikkea hyvinvointi/treenibloggaajaksi ja musta tuntuu, että kaikkein eniten kiitosta ja positiivista palautetta saan aina niistä teksteistä, joissa paljastan, että mäkin oon oikeasti ihan tavallinen ihminen :D Vaikka mä treenaan aktiivisesti ja pyrin syömään terveellisesti, niin kyllä mullekin se suklaa silti maistuu eikä jokapäiväisestä ruokavaliosta löydy välttämättä yhtäkään superfoodia. Pointtina siis, että tämä linja, mikä teilläkin nyt blogissa on, toimii! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä ehkä profiloisin sut samoin, mutta en mä sunkaan blogista kuitenkaan mitään tiukkis-fiilistä saa ;) Mutta kiva kyllä kuulla, samoilla linjoilla ehdottomasti jatkeaan..

      Poista
  8. Mun mielestä tän blogin nykyinen linja toimii oikein hyvin :) Saa paljon todellisemman ja ihmismäisemmän kuvan, kun näkyy myös herkkuja. Ja itsehän en siis fitnessjuttujen takia teidän blogia edes seuraa, joten senkin puolesta olisi sääli jos blogi siirtyisi pelkkiin fitnessaiheisiin… terveellisestä syömisestä yms. on aina mukava lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kiva kuulla! Ja ei pelkoa, kyllä ehdottomasti lifestyleä, tyyliä ja reissuja näkyy jatkossakin! Eihän meistä mitään fitnessmimmejä saa tekemälläkään...

      Poista
  9. Loistava kirjoitus, oon täysin samaa mieltä!!! Urheilijan/kuntoilijan elämään kuuluu myös herkuttelu. Terveysintoilut lähtee helposti lapasesta ja ortoreksian partaalla elämä ei ole enää millään lailla nautinnollista. Pidän teidän blogista juuri siksi, että kirjoitatte sitä "tavallisina ihmisinä", joihin on helppo samaistua! Oon myös miettinyt, miksi lähestulkoon kaikissa treeniblogeissa puhutaan vaan niistä onnistuneista treeneistä ja siitä, kuinka aina vaan tapahtuu kehitystä ja motivaatiokin sen kun kasvaa. Varmasti kaikilla on huonojakin treenipäiviä, mutta helpompi kai jakaa muiden ihmisten kanssa vaan ne hyvät ja onnistuneet treenit?

    Joka tapauksessa, jatkakaa kirjoittelua samaan malliin vaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Samoilla linjoilla jatketaan kyllä. Mun mielestö on pelottavaa, miten terveellinen elämä voi mennä niin pitkälle, että kyse on syömishäiriöstä. Ja oikeasti joskus jotain terveys/fitness-blogeja lukiessa tulee sellanen olo, että onkohan tällä tytöllä kaikki kunnossa. Muistan lukeneeni jostain blogista joskus aikoja sitten, miten joku kirjoitteli siitä, miten ruokavalioon tulee helposti liikaa kaloreita mm. siitä, kun nappasee ylimääräsen kalkkunaleikkeen paketista tai nuolaisee lusikan jolla on levittänyt maapähkinävoita jne. SAIRASTA.

      Poista
  10. hyvä teksti!! tykkään teidän blogista juuri koska kirjoitatte nin tasapainoisesti ja juuri sellaisena kuin olette:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla! Mitäs sitä turhaan esittämään muuta kun on ;)

      Poista
  11. Kyllähän treenaajatkin saa herkutella suklaalla tai ihan millä vaan :) Ei se ainakaan mun silmissä eikä toivottavasti muidenkaan silmissä näytä huonolta. Kyllä treenaajatkin herkuttelee,käy juhlissa jne. Sehän on osa elämää. Mielestäni tässä asiassa eroaa se,että herkutteletko joka päivä ja juhlit joka viikonloppu vai onko sinulla silloin tällöin herkkupäiviä ja käyt silloin tällöin juhlimassa :)
    Ehdottomasti siis jatkatte samalla linjalla ja postaatte kaikesta,oli ne sitten treeneistä,terveellisistä herkuista tai maukkaista Rocky Roadseista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu totta, tietenkin saa :) Joskus vaan blogeja lukiessa tulee sellanen olo, että monet on jotain superihmisiä joiden herkkuhimo talttuu palalla raakasuklaata ja treenaaminen on aina niin ihanaa. Ja sitten itse on tällanen tavallinen :D Että miten joku nyt voisi motivoitua mun postauksista, kun en olekaan täydellinen treenibloggaaja/terveysruokailija.

      Poista
  12. Essi : en oo ikinä blogannut fitness:tä mutta alalla viimeiset 15 työskennellyt. Seselvitysten määrä jonka on kuullut joko ruokakaupassa tai ravintolassa ihmisiltä. Sillai että en mä katso mitä ihmisillä ruokakorissa kaupassa on tai kuinka paljon kukakin on baarissa juonut, niin ei oo mun asia. Silti asiakkaat tulee varsinkin noissa kahdessa tilanteessa selittämään asioista. En ole ravintolassa "kytätäkseni" asiakkaan alkoholinkäyttöä, tai perjantain kassajonossa kyttäämässä ruokatori sisältöä. Pienen kaupungin huonojapuolia. Jos aiheesta olis vielä blogin nyt, niin varmasti vielä enemmän olis joutunu keskelle pyöritys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi että ihmiset kokevat, että pitää selitellä. Onhan terveellinen elämä kuitenkin myös niitä nautintoja ja joskus tietenkin saa juhlia tai herkutella. Tuli tästä mieleen, jossain pienillä paikkakunnilla esim. opettajan voi olla hankala mennä Alkoon, kun heti joku oppilaan vanhempi näkee ja "tuomitsee" ;)

      Poista
  13. Essi : en oo ikinä blogannut fitness:tä mutta alalla viimeiset 15 työskennellyt. Seselvitysten määrä jonka on kuullut joko ruokakaupassa tai ravintolassa ihmisiltä. Sillai että en mä katso mitä ihmisillä ruokakorissa kaupassa on tai kuinka paljon kukakin on baarissa juonut, niin ei oo mun asia. Silti asiakkaat tulee varsinkin noissa kahdessa tilanteessa selittämään asioista. En ole ravintolassa "kytätäkseni" asiakkaan alkoholinkäyttöä, tai perjantain kassajonossa kyttäämässä ruokatori sisältöä. Pienen kaupungin huonojapuolia. Jos aiheesta olis vielä blogin nyt, niin varmasti vielä enemmän olis joutunu keskelle pyöritys.

    VastaaPoista
  14. Huippu postaus! Vaikken treeniblogia kirjoita niin hyvin samantyyppisiä juttuja oon miettiny minkälaisen kuvan itsestä blogin perusteella antaa :) kaikkia juttuja siellä ei tule jaettuja. Mun postauksen nimi oli kiiltokuvamainen elämäni jja pomppas heti luetuimpiin, jos haluat käydä kurkkaan. Tää ei oo mikään mainos multa omaan blogiin, vaan ihan vilpitön maininta :)

    VastaaPoista