perjantai 25. tammikuuta 2013

A niin kuin Au Pair, osa 2

J: Kirjottelin joskus ennen joulua vähän enemmän au pair -juttuja ja mun on varmaan valehtelematta kuukausi pitänyt tehdä se toinen osa.. Vähän on jäänyt, hupsista. Tässä se nyt kuitenkin tulee, eli M-Ö. Alkuosa löytyy täältä.

Matkustelu. Mä oon yrittänyt nähdä täällä ollessa mahdollisimman paljon maata ja tutustua varsinkin sellaisiin paikkoihin, joihin Suomesta ei tulisi lähdettyä.

Nukkuminen. Välillä tuntuu, että olen koko ajan paljon väsyneempi mitä ihan vaan opiskelessa tai töissä käydessä. Tosin johtuu varmaan siitä, että opiskellessa oli aamuja kun voi nukkua kymmeneen ja työaamuinakin heräsin normaalisti vain pari kertaa viikossa ennen seitsemää. Täällä herään aina arkisin seiskalta ja harvoin "ehdin" nukkua päiväunia.


Oma huone kuuluu au pairille. En ole koskaan kuullut, että jollain ei olisi.. Mulle oma huone tarkoittaa omaa aluetta ja omaa rauhaa. Olen tehnyt lapsille aika selväksi, että tänne ei tulla ilman lupaa ja yleensä siinä pysytään.

Palkka, tai siis taskuraha, maksetaan normaalisti kerran viikossa käteisenä ja sen suuruus vähän vaihtelee. Täällä Englannissa maksetaan yleensä £80-120 (mun tietojen mukaan). Summa riippuu luonnollisesti siitä, paljon teet töitä. Joillekin on määritelty ihan tietty tuntimäärä, joka pitäs viikossa tulla täyteen, esimerkiksi 30-35h on ymmärtääkseni aika yleinen. Mulla ei onneksi ole mitään sellaista ja oon ihan tyytyväinen. Välillä töitä on enemmän ja välillä vähän vähemmän.


Queen! Olen alkanut Englannissa ollessa seuraamaan enemmän kuninkaalisten elämää, se on kuulemma normaalia. Eikä sitä oikein pakookaan pääse, sillä kuninkaaliset on melkein päivittäin lehtien sivuilla ja uutisissa.


Ruoka on monesti erilaista mihin on saattanut tottua. Meillä syödään aika suomalaisittain, olenkin tainut mainita. Esimerkiksi tänään tein italianpataa ja viime viikolla makaroonilaatikkoa ja kanakeittoa.. Englannissa syödään yleensä aika epäterveellisesti.

Siivoamisesta kirjoittelinkin jo viime postauksessa kotitöiden yhteydessä. Siivoamiseen kuuluu tietenkin myös oman huoneen siistinä pitäminen, mikä ainakin mulla pääsee joskus  aika usein unohtumaan.


Tavat. Ehkä vaikeinta on opetella täysin vieraiden ihmisten tavoille.. Ihan pikkujututkin voivat tuntua aluksi oudoilta jos ne on tottunut tekemään itse erillä tavalla, esimerkiksi vaikka tiskikoneen täyttäminen tai joidenkin tiettyjen esineiden säilytys. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja jos oikeasti joku asia/tapa alkaa ärsyttämään niin siitä kannattaa jutella perheen kanssa.

Ulkoilu. Rakastan ulkona oloa ja leikkimistä, oli sitten talvi tai kesä.. Jalkkis on täällä aika suosittua. Odotan jo kovin, että lumet sulaa ja mudat kuivuu puistoista, että olisi taas kivempi pelata. Trampoliiniakin on ikävä.. Ulkona aika menee lasten kanssa paljon nopeampaa ja tekemistä on helpompi keksiä! Niin ja saa tietenkin itsekin raitista ilmaa ja liikuntaa.


Viisumia ei tarvitse Englantiin tai muihin EU-maihin, joten niihin on helppo lähteä au pairiksi.. USA, Australia tai Venäjä ovatkin sitten ihan eri juttu, niistä kannattaa ottaa selvää ennen lähtöä.

WC:ssä käynnit kannattaa ajoittaa ennen pukemista, siinä yksi hyvä vinkki kaikille au paireille ja lasten kanssa työskenteleville. Yleensä siinä vaiheessa, kun on kaikki vaatteet päällä ja ollaan jo valmiiksi myöhässä koulusta, kuuluu että "mulla on pissahätä.."..:D

Xylitol purkkaakin kaipaan. Suomi taitaa olla ainoa maa, josta sitä saa? Pakkaa siis paljon mukaan ja pyydä tuttuja lähettämään lisää ;)

Ystäviä, jotka jäävät kotimaahan tulee luonnollisesti kova ikävä. Au pairien on onneksi helppo (ainakin täällä Englannissa) löytää uusia kavereita muista auppareista. Mä olen tutustunut tosi moneen uuteen ihmiseen täällä, saanut paljon kavereita, mutta ystäviksi en laske vielä ketään. Mulla menee normaalistikin aika kauan ennen kun voin sanoa ketään "ystäväksi", siis sanan oikeassa merkityksessä. 

Zombi tuijottaa mua aamulla peilistä, ellen pian mene nukkumaan.

Äitiä tulee tietty ikävä. Täällä ollessa alkaa arvostaa äitiä entistä enemmän, kun tajuaa kuinka hankalaa on saattanut olla kolmen lapsen hoitaminen samalla kun opiskelee tai käy töissä! Onneksi me oltiin kilttejä lapsia ;)

Ötökät. En voisi ikinä lähteä auppariksi maahan, jossa on ällöjä ötököitä, vaikka käärmeitä. Hyi. Täällä näkyy vaan luonnottoman isoja hämähäkkejä, niitäkin vähemmän nyt talvella.. Onneksi.

Olipas hankala keksiä sanoja johonkin kohtiin. Vastaan edelleen mielelläni kysymyksiin kosken mitä tahansa au pair -juttuihin liittyvään., tuntuu etten saanut tänne tungettua läheskään kaikkea oleellista. 

1 kommentti: