lauantai 23. heinäkuuta 2011

Hauhau!

R: Jaken kuulumisia on kyselty aina välillä, ajattelin niistä nyt vähän teille kirjoitella. Jakke jäi siis maaliskuussa asumaan Jannen luokse Saloon kun itse muutin Turkuun. Sitä ratkaisua ei kauan tarvinnut miettiä, vaikka Jakke onkin mun pieni vauva ja olisihan se tosi kiva jos se asuisi mun kanssa, niin en silti todellakaan ollut niin tyhmä että vaatisin sitä itselleni. Jannen kanssa sillä on kaikki paremmin kun hyvin, mun kanssa se joutuisi syömään kaupan halvinta ruokaa kun opiskelijabudjetilla elän ja ei sillä varmaan kauhean mukava olisi asua kaupungin keskustassa melko pienessä yksiössä..


Mä käyn niin usein kun mahdollista Salossa Jakkea moikkaamassa, ollaan Jannen kanssa hyvissä väleissä niin se on tosi helppoa. Onneksi koira ei ihan äkkiä omistajaansa unohda, aina se on yhtä iloinen ja innoissaan. Tosin se innostus saattaa tietty johtua osittain siitä että vien sille aina jonkun luun, hih. Jakke on kyllä niiin perus labbis, kaikki ruoka maistuu, samoin luut..


Tätä blogia kauemmin seuranneet muistavat varmaan että Jaksu oli pienenä leikkauksessa. Kyynernivelessä oli irtopala, joka leikattiin. Tassusta ei ikinä tullut kunnon tassua, vaan Jakke ontui aina välillä, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Viime kevään aikana ontuminen alkoi olla jo niin pahaa, että päätettiin tehdä tähystysleikkaus, jota asiaan erikoistunut eläinlääkäri suositteli. Leikkaus meni periaatteessa hyvin ja tassu on ihan ok, mutta ei se ikinä kuntoon tule. Jos oikeen olen ymmärtänyt, niin nivelrustoa ei tassussa ole oikeastaan yhtään enää jäljellä, joka ei tietenkään ole hyvä asia. Eläinlääkäri ehdotti että syksymmällä yritettäisiin sellasta jotain uutta keinoa, jonka avulla rustoa yritettäisiin "kasvattaa", mutta ei olla ihan varmoja mitä nyt tehdään. Kalliiksihan se tulee, vaikka on tietenkin vakuutus.


Periaatteessa ontuminen ei vaikuta Jaken elämään mitenkään, käytöksestä tai mistään ei huomaa että koira kärsisi, päinvastoin. Kipulääkkeitä Jakke on joutunut pienen elämänsä aikana syömään vähän liikaakin, mutta onneksi ne on auttaneet. Harmi vaan että leikkausten ja ontumisen takia Jakke ei ole päässyt riehumaan muiden koirien kanssa koirapuistoon tai muutenkaan kamalasti vapaana juoksentelamaan. Onneksi pelkkä mökillä tai takapihallakin leikkiminen riittää usein, Jakke on ihan innoissaan heti kun joku jaksaa vähän aikaa heitellä palloa.. Mun mielestä näissä kuvissakin se näyttää tosi onnelliselta! Hah, meidän hemmoteltu pieni vauva..


Huh, tuli ehkä vähän sekava postaus, mutta pointti siis on se että Jakke voi erittäin hyvin vaikka vähän vastoinkäymisiä on ollutkin. Jakke ei tule ehkä koskaan ton tassun takia elämään niin vanhaksi kun toivoisin, mutta se on tosiasia joka on vaan pitänyt hyväksyä.. Mutta kaikki on hyvin niin kauan kun se ei kärsi ja pystyy kävelemään neljällä tassulla! Jakke lähettää kaikille lukijoille märkiä pusuja.

7 kommenttia:

  1. Voi se on ihana. Kaikki perusrodut kuten labbis tai kultanen noutaja on niin miellyttäviä ja söpöjä <3

    VastaaPoista
  2. voi kamalaa!Tsemppiä Jakkelle!!Surullista että toinen joutuu koko elämän olemaan sairaana...

    VastaaPoista
  3. Oi kiva postaus. Koiranomistajana on aina kiva lukea, mitä muidenkin hauvoille kuuluu! Toivottavasti Jakke voi hyvin mahdollisimman jatkossakin <3

    VastaaPoista
  4. Mirette: on sillä kaikki hyvin :)

    AnsQ: Labbikset on parhaita ;) <3

    Anonyymi: Kyllä se pärjää ;)

    Anonyymi: kiitos!

    Maya: Niinpä, toivottavasti :) Ja kiitos!

    VastaaPoista
  5. Meillä ikääntynyt haukku sai aikanaan samaan vaivaan geeliruiskeita tietyin väliajoin. Se auttoi ontumiseen.

    VastaaPoista