sunnuntai 19. elokuuta 2018

Steindalsbreen - elämäni ensimmäinen jäätikkö

J: Meidän ensimmäinen kohde Norjassa oli Lyngenissä sijaitseva Steindaslbreenin jäätikkö, iältään oli 8000 vuotta vanha. En ole koskaan ennen käynyt jäätiköllä, enkä oikein tiennyt mitä odottaa! 

Paikka on melko helppo löytää, eikä matka esimerkiksi Suomesta Kilpisjärveltä ole pitkä matka - alle 100km. Kilpisjärveltä ajetaan E8-tietä kohti Tromssaa, Oterenin kohdalta käännytään 868-tielle ja sitä ajetaan noin 16 kilometriä. Pienen sillan jälkeen käännytään pientä soratietä vasemmalle ja ajetaan niin kauan, että edessä on parkkipaikka. Parkkipaikalta on opasteet jäätikölle saakka. Aamulla ajoissa parkkipaikalla oli ainakin hyvin tilaa.

jäätikkö
jäätikkö8
jäätikkö3
jäätikkö9

Steindalsbreenin reitti on hyvin vaihtelevaa. Alussa on vähän nousua, mutta nousu unohtuu upeissa maisemissa. Vasemmalla virtaa joki, joka tuo ylhäältä vuorilta sulamisvettä. Veteen on sekoittunut savea, joten se on aivan upean värinen! Joen yli menee paikoittain pieniä siltoja ja mekin käveltiin pieni pätkä joen vasemmalla puolella, josta on ehkä vielä upeammat maisemat. Virallinen reitti menee kuitenkin oikealla. Metsikössä kulkevan polun varrella on välillä suuria kiviröykkiöitä, suota ja erilaisia kukkia. Ennen puoltaväliä on Steindalshyttan, eli pieni mökki, jonka pihalla on ulkovessa ja pöytiä. Mökin voi halutessaan varata yöksi.

Mökin jälkeen maisemat muuttuvat taas ja pian saavutaan suureen laaksoon, jonka molemmin puolin nousevat korkeat lumihuippuiset vuoret ja edessä voi jo erottaa jäätikön. Matkaa on kuitenkin vielä reilusti.. Laaksosta voi bongata myös lampaita laiduntamassa! Laakson jälkeen alkaa kivisempi osuus ja viimeinen kilometri on varmaan enemmän ja vähemmän kivistä. Siinä vaiheessa kun luulee jo olevansa perillä, on jäätikölle vielä matkaa..

jäätikkö2
jäätikkö2
jäätikkö7

Vasta ihan jään vierellä huomaa, kuinka paksua jää on! Mun korkuinen ainakin. Jään edessä on pieni sulamisvedestä muodostunut vesilammikko, jonne piti tietenkin päästä uittamaan varpaita. Vasta kengät riisutta ja vedessä seistessä tajusin kuinka hemmetin kylmää se oli. Ei tosin mikään ihme - oltin kuitenkin jäätiköllä! Siinä varpaita uittaessa alkoi pikkuhiljaa tajuamaan myös sen, kuinka hurjaa vauhtia jäätikkö suli. Viimeisessä kymmenessä vuodessa jää oli sulanut varmaan satoja metrejä, ainakin kymmeniä. Ja varmasti sulaa koko ajan hurjaa vauhtia. Meidänkin visiitillä lämpötila on reilusti yli 20, eli paljon enemmän mitä se yleensä on tuolla. Ilmastonmuutos?

jäätikkö4
jäätikkö8
jäätikkö5

Matkaa jäätikölle ja takaisin kertyi 13,5km ja aikaa meni noin viisi tuntia eväs- ja kuvaustaukoineen. Niin kuin aikaisemmin mainitsin, reitti oli hyvin vaihtelevaa, mutta kuitenkin helppokulkuista. Ei ollut pahoja nousuja tai laskuja. Paikoittain oli jopa niin hyvää polkua, että olisi voinut juosta. Voinkin suositella sitä kaikille peruskuntoisille Norjan suunnalla reissaajille.

Nämä kuvat eivät ihan kerro siitä kuinka upea paikka tuo oli, joten suosittelen käymään siellä joskus, mieluiten toki mahdollisimman pian. Veikkaan meinaan, että näillä lämpötiloilla tuota jäätikkö ei kauan enää ole!

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Kotor Montenegro - 2018 edition

R: Olen halunnut käydä Montenegron Kotorissa siitä asti, kun Jenna kirjoitteli siitä täällä viime vuonna. Nyt Dubrovnikin reissulle oltiin suunniteltu myös visiitti Montenegroon ja ajattelin kirjoitella muutamia vinkkejä kaupunkiin.

Miten? Dubrovnikista oli helppo tehdä pieni reissu Montenegron puolelle Kroatiaan. Me mentiin bussilla. Ostettiin liput vasta aamulla bussiasemalta, joka oli virhe. Kannattaa ehdottomasti varata liput etukäteen netistä (ja tulostaa ne!!). Me katsottiin lippuja netistä paikan päällä, mutta liput olisi pitänyt tulostaa. Busseja Dubrovnikin ja Kotorin välillä kulkee hyvin, mutta reitti on suosittu (samalla bussilla pääsee muuallekin Montenegroon, esim. Budvaan), joten bussit oli täynnä. Aamun ensimmäinen bussi oli myyty loppuun, joten jouduttiin tyytyä seuraavaan. Lopulta sekin oli tunnin myöhässä.. Kroatian ja Montenegron rajalla on passintarkistukset. Eli ihmiset ulos bussista, passintarkistukseen, takaisin bussiin ja muutaman sadan metrin päästä toisella rajalla sama juttu. Tuolla rajalla sai muuten leiman passiin, harvinaista nykyään!

kotor11
Kotor1
kotor13
kotor5
kotor4uusi

Missä yöpyä? Montenegron hintataso on vielä melko edullinen, varsinkin jos vertaa Dubrovnikiin. Käytössä on eurot, käteistä kannattaa varata mukaan. Arvatkaa muuten, oltiinko me tajuttu nostaa rahaa? No ei.. Onneksi tajuttiin se Lontoossa ja saatiin lainattua äitiltä euroja ;) Ilman käteistä Kotorissa ei oltaisi pärjätty, toki hätätapauksessa sieltä olisi löytynyt hyvin pankkiautomaatteja. Mutta tosiaan, me yövyttiin vähän  "paremmassa" hotellissa, koska hintataso oli melko edullinen. Me maksettiin 105 euroa Porto In hotellista, johon kuului aamupala ja kaikki mukavuudet. Hotelli oli täydellisellä paikalla kävelymatkan päässä bussiasemasta ja Kotorin vanhasta kaupungista. Kotorista löytyy varmasti majapaikkoja kaikille budjeteille ja jos Kroatiaan taas verrataan, niin hotellien hintataso on hieman edullisempi.

kotor9
Kotor9
kotor3
Kotor4
kotor12

Mitä tehdä? Kannattaa kierrellä vanhassa kaupungissa, ihania pieniä kujia! Mikäli tykkäät kissoista, on Kotorin vanha kaupunki sun paikka.. Kissat taisi olla joku juttu tuolla Kotorissa, monissa turistikrääsäkaupoissa (lue: matkamuistokaupoissa) oli myynnissä kissa-aiheisia Kotor-tavaroita.. Mikäli kissakrääsä ei kiinnosta, vanhan kaupungin porttien ulkopuolella oli ainakin lauantaina aamulla markkinat, josta olisi saanut vaikka mitä herkkuja - kannattaakin suunnata sinne jos kaipaa esimerkiksi tuoreita hedelmiä tai marjoja.

Jos haluaa reippailla, kannattaa ehdottomasti kiivetä Kotorin linnoitukselle. Jenna oli käynyt siellä jo viime vuonna ja tiesin, että mun on pakko päästä sinne. Suunnattiin ylös heti aamulla, sillä aamuksi oli luvattua aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja noh, kaikki maisemat näyttävät paremmalta kun taivas on sininen.. Vanhasta kaupungista lähtee reitti ylös, itseasiassa reittejä on useampikin, mutta ainakin tuo meidän valitsema oli selkeästi merkitty ja ylös kiivetessä ei voinut eksyä. Rappusia tuonne taisi olla yli tuhat, mutta näköala on sen arvoinen. Kokemus oli myös pääsymaksun arvoinen. En nyt kuollaksenikaan muista, paljonko siitä maksettiin. Jotain 5 ja 10 euron välillä.

Rantoja Kotorissa ei varsinaisesti ole. Tai on uimaranta, mutta se on pientä kiveä, eikä Kotor oli mikään rantalomakohde. Uimaan kuitenkin halutessaan pääsee! Rannalla kulkevaa katua oli kiva illalla myös lenkkeillä, reitti oli ihana illan hämärtyessä!

Kotor2
Kotor7


Mikäli ei keksi muuta tekemistä, aina voi käyttää aikaa syömiseen. Ja miksei juomiseenkin.. Hintataso Montenegrossa tuntui tosiaan Kroatin jälkeen edulliselta. Jätskin sai eurolla ja vanha kaupunki oli täynnä erilaisia kahviloita ja ravintoloita, joissa hintataso oli ihan siedettävä. Ei tosin kannata jäädä ensimmäiseen paikkaan, vaan etsiä vähän kauempaa, monissa paikoissa saattaa nimittäin olla turistilisä, kuten yleensäkin paikoissa, joissa turisteja paljon liikkuu. Me syötiin illalla tyylikkäästi ihan vaan hampurilaisasteriat, jotka sai kojusta alle 5 eurolla. Hintansa arvoiset todellakin!

Montenergro taitaa koko ajan nostaa suosiotaan, kuinka moni on jo ehtinyt käydä siellä?

sunnuntai 12. elokuuta 2018

heinäkuun kilometrit

R: Heinäkuussa tuli juostua tosi vähän. Oikeastaan vähän jopa säälittää tehdä tätä yhteenvetopostausta, kun mitään kerrottavaa ei pahemmin ole. Toisaalta, harvemmin Suomeen osuu sellaiset helteet kun heinäkuussa oli, joten varmaan ihan ymmärrettävää ettei juoksu ole ollut ensimmäisenä mielessä.. Jopa ilmastoitu sali on houkutellut enemmän, kun hikiset lenkkipolut! Lisäksi tuo reilun viikon Norjan reissu vaikutti kilometrimääriin. Reissussa tuli kyllä viitenä päivänä tehtyä patikointeja (noin 5-13km pituisia vaihtelevissa maastoissa), mutta en mä niitä tähän mukaan laske. Heinäkuussa juoksin 9 lenkkiä, yhteensä 58 kilometriä. 

heinäjuoksu1
 
Heinäkuussa pisin lenkki oli 9 kilometrin pituinen. Tosi harvinaista, ettei kuukauden aikana tullut juostua yhtään pidempiä lenkkejä. Syytän helteitä! Instagramissakin kirjoitin yhden kuvan yhteyteen, että voin juosta pakkasella, sateessa, pimeässä jne, mutta helteella auringonpaisteessa juoksu on mulle vaikeaa. Muistan, että tämä helteessä juostu 9 kilometriä tuntui ihan oikeasti paljon pahemmalta, kun joskus yli 20 kilometrin lenkit.

Lyhin lenkki heinäkuussa oli 17.7 juostu 4,43 kilometrin pituinen lenkki. Silloinkin oli kuuma, tuskaisen kuuma. Juoksin tämän lenkin yksin ja kirosin lähes jokaista metriä..  Mutta parempi huono lenkki kun ei ollenkaan!

Heinäkuussa juoksin yksin monta lenkkiä. Usein juostaan Jennan kanssa yhdessä, nyt taisin juosta ainakin 4-5 lenkkiä yksin. Syynä oli yksinkertaisesti se, että Jennalla oli lomaa ja mulla ei, joten aikataulut oli tosi erilaiset. Edelleenkin olen sitä mieltä, että seurassa on kivempi juosta kun yksin! Onneksi arjen jatkuessa päästään taas useammin juoksemaan yhdessä.

heinäjuoksu2

Heinäkuun nopein lenkki oli 6.7 juostu 8,4 kilometrin lenkki, johon kului aikaa 50 minuuttia. Keskivauhti oli siis vähän alle 6min/km. Ei tosiaan mikään nopea, mutta olosuhteisiin nähden ihan ok.

Jos kesäkuussa tuli juostua neljässä eri maassa, niin heinäkuussa juoksin kaikki lenkit kotimaisemissa. Norjan reissulla oli kyllä lenkkarit mukana, mutta patikointi vei niin paljon energiaa ja aikaa, ettei juoksulenkeille ollut tarvetta lähteä. Tuo patikointi oli kyllä peruskunnon kannalta tosi hyvää treeniä!

heinäjuoksu3

Melkein kaikki lenkit heinäkuun aikana olivat melko hitaita, matalilla sykkeillä. Lueskelin äsken Jennan kirjoittamaa kesäkuun lenkkien yhteenvetoa, jos kesäkuussa lenkit olivat monipuolisia ja erilaisissa maisemissa, niin heinäkuun lenkit olivat kyllä tylsiä siihen verrattuna.. Lähes kaikilla oli pituutta 5-8km ja vauhti oli jotain 6.20min/km paikkeilla. Sellaista peruskunnon ylläpitoa ja hölkkäilyä. Vaikka tästä postauksesta saattaa tulla sellainen kuva, etten ole ihan tyytyväinen heinäkuun juoksusaldoon, niin ehkä kuitenkin olen. En nimittäin olisi edes halunnut juosta enempää. Tai olisin voinut juosta enemmän, kunhan se ei olisi ollut muulta tekemiseltä pois. Heinäkuussa tuli tehtyä niin paljon kaikkea muuta kivaa - Norjan reissun lisäksi kesäkaupunkeja (Turku, Hanko, Helsinki..), illanviettoja Happy Joen tai viinilasin ääressä, ulkoilua, firsbeegolfia, mökkeilyä.. Juosta ehtii taas syksylläkin! Itseasiassa juostiinkin tänään pitkästä aikaa "pitkä" lenkki, reilu 11 kilsaa.. Kyllä tämä tästä taas! Kertyikö teille heinäkuussa paljon juoksukilometrejä?