maanantai 16. lokakuuta 2017

asioita, jotka jokaisen ihmisen tulisi oppia elämänsä aikana

J: Välillä opettajana joudun huomauttelemaan oppilaille huonosta käytöksestä. Välillä jopa vähän turhauttaa, jos joudun päivästä toiseen toistelemaan samoja asioita. Se on kuitenkin ihan normaalia - oppilaat ovat kuitenkin vasta lapsia. Ja siinä iässä, jossa kaikkea pitää kokeilla.

On kuitenkin asioita, joita jokaisen tulisi oppia elämänsä aikana - mieluiten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sellaisia ihan perusjuttuja, jotka ei tänä päivänä ole todellakaan kaikilla hallussa. Väitän, että maailman olisi edes hieman parempi paikka, jos jokainen aikuinen osaisi noudattaa näitä muutamaa sääntöä.


1. Tee joka päivä vähän jotain sellaista, mitä et haluaisi tehdä. On se sitten siivoamista, pelkojen kohtaamista, heräämistä aikaisin, kirjojen lukemista.. Mukavuusalueelta poistuminen opettaa sopeutumaan uusiin asioihin ja samalla oppii sen, ettei elämä ole aina kivaa. Pitää tehdä myös asioita, joista ei niin nauti. Sen jälkeen ne kivatkin asiat tuntuvat taas kivemmilta!

2. Kunnioita muita ihmisiä. Kunnioittaminen on toisten ihailua, arvostamista ja hyväksymistä sellaisena kuin he ovat. Vaikka ajatusmaailmasi ei kohtaisi toisen kanssa, kunnioita häntä silti. Älä väheksy tai arvostele, vaan ole ystävällinen! Tervehdi muita, hymyile, kysele kuulumisia ja kiitä. Kohtele muita niin kuin haluaisit, että sinua kohdellaan.

3. Pidä lupauksesi. Älä sano kyllä tai ehkä, jos tiedät, että joudut ehkä perumaan jotain. Jos olet luvannut tehdä jotain, tee se. On se sitten ylimääräinen työhomma tai ystävän tapaaminen. Peruminen viime hetkellä aiheuttaa vain pahaa mieltä.

4. Liiku. Vaikka liikunta ei olekaan kaikkien suosikkiharrastus, jo pelkästään liikkumattomuuden aiheuttamat sairaudet pitäisi saada ihmiset liikkeelle.. Kävele töihin tai harrasta muuta hyötyliikuntaa, tutustu uusiin lajeihin ja yritä löytää itsellesi se sopivin. Älä päästä itseäsi liian helpolla.

5. Älä luovuta. Asiat eivät aina mene heti putkeen. Älä kuitenkaan heti luovuta, vaan uskalla yrittää uudestaan tai uudestaan.


Tälle listalle voisi toki lisätä vaikka kuinka monta asiaa, mutta näillä on mielestäni ihan hyvä lähteä liikkeelle. Itse käyn päivittäin listaa läpi mielessäni ja esimerkiksi töissä tulee lapsille puhuttua paljon toisten kunnioittamisesta ja siitä, että elämässä pitää poistua mukavuusalueelta. Aina ei voi olla kivaa, mutta toiselle voi olla kiva aina! 

lauantai 14. lokakuuta 2017

Puheenaiheet pitkillä lenkeillä

J: Ollaan nyt syksyllä pyritty lisäämään pitkien lenkkien pituutta ja hidastettua vauhtia, joten monet lenkit ovat venyneet reippaasti yli kahteen tuntiin. Voisi luulla, että puheenaiheet loppuvat kesken jos juokset toisen kanssa joskus melkein kolme tuntiakin, mutta ehei.. Mulla ja Riikalla ei tätä ongelmaa ole. Yleensä jutut vähenevät kyllä loppua kohden, koska ei vaan jaksa jutella, mutta puheenaiheet eivät ole varmaan koskaan loppuneet. Esimerkiksi näistä ollaan puhuttu viime aikoina lenkeillä..


..Onkohan seuraavan mutkan jälkeen punainen vai harmaa lato, entä tuleeko mäen jälkeen vielä toinen mäki?

..Mistä erottaa ohran, kauran, vehnän ja rukiin toisistaan? Tätä piti myös pysähtyä tutkimaan.. Lisäksi olemme pysähtyneet tutkimaan viime aikoina myös kasveja, sieniä ja marjoja.. Aina on hyvä syy hengähtää! Ollaan myös mietitty, miten ihmeessä voi metsässä juosta suppilovahveroiden ohi keräämättä niitä.

 ..Juoksusuunnitelmat. Varsinkin kesällä tuli mietittyä syksyn juoksutapahtumia ja syksyllä seuraavan kevään. Kuitenkaan koskaan ei mihinkään lopulta ilmoittauduta.. Ehkä taas ensi kesänä St Albansin puolikkaalle sitten..


..Työasiat. Niistä tulee aina juteltua, vaikka koittaa olla puhumatta. Joskus päätetään, että nyt ei hetkeen puhuta työasioita ja sitten kuitenkin hetken päästä taas puhutaan.

..Toiset urheilulajit. Lähinnä korisjuttuja tulee mietittyä melkein joka lenkillä.

..Missäköhän ollaan? Pari sellaista lenkkiä ollut tänä vuonna, että on oikeasti pitänyt katsoa kartasta sijainti! #vainsalojutut


..Ruoka. Varsinkin viikonlopun pitkillä lenkeillä tulee mietittyä mitä syö kotiin päästyään tai mitä toinen aikoo tehdä vaikka seuraavalla viikolla. Samalla tulee jaettua hyviä reseptejä!

..Ihmiset. Juostessa on niin hyvä juoruilla! Tai eihän me juoruilla.. ;)

..Sää. Monesti tulee analysoitua tummien pilvien liikettä ja tuulen voimakkuutta, vaikka periaattessa juostessa pitää tottua siihen, että sää voi muuttua nopeastikin. Viime sunnuntaina ei tosin sitä pelkoa ollut, vaan juostiin noin 25 kilometriä vesisateessa.

..Silloin tuli mietittyä, että on tämä kyllä hullujen puuhaa..

Yleensä tulee siis juteltua ihan normaaleja juttuja, mutta välillä toki saa toivoa, ettei kukaan kuule meitä! Onneksi täällä Salossa on maastoa missä juosta - harvemmin lenkillä edes törmää muihin. Niin parasta. 

torstai 12. lokakuuta 2017

arjesta ja lomasta



R: Mä etsin tänään aamulla tunnin (!!) työavaimiani. Onneksi kurkkasin laukkuun ennen lähtöä, etten huomannut avainten puuttumista vasta työpaikan pihalla. Eilen en ollut töissä toimistolla, vaan toisessa toimipisteessä, joten tiesin etteivät avaimet odota toimistolla. Viestittelin muutaman työkaverin kanssa, eikä avaimia löytynyt sieltä, missä eilen olin. Ne eivät myöskään olleet autossa, repussa, takin taskussa - niitä ei tuntunut löytyvän mistään. Sen jälkeen kun olin lähes tunnin etsinyt niitä, päätin vielä toisen kerran katsoa sohvatyynyn alta. Ja sieltä se avainnippu löytyi, kivasti maastoutui sinne tumman sohvan uumeniin. Onneksi löytyi, mietin jo miten selitän töissä että olen kadottanut kahden eri toimipaikan avaimet.. Mutta aika paljon kyllä huonoa tuuria oli matkassa, että ne avaimet päätyivät sinne sohvatyynyn alle. 

Miksi nyt sitten kirjoitan tästä aiheesta? Koska se on hyvä esimerkki siitä, miten loman tarpeessa olen. Se ei ole yhtään mun tapaista. Mähän en siis normaalisti ikinä kadota avaimiani tai oikeastaan mitään muutakaan tärkeää. Olen kaksi kertaa koko elämäni aikana unohtanut avaimet kotiin ja mulla on aina kaikki tarvittava mukana. Pidän aina huolen tavaroistani. Syksy on kuitenkin viime viikkoina yllättänyt - olen ollut tosi väsynyt  ja töissä on ollut kiire. Vapaa-ajallakin on välillä ollut kiire, olen haalinut taas liikaa kaikkea tekemistä itselleni. Vaikka tykkään harrastuksistani ja nautin niistä, olen huomannut kaipaavani pientä breikkiä arjesta. Pimeys ja sade ovat vieneet ihan liikaa energiaa. Olen ollut väsynyt ja huonolla tuulella. Onneksi lauantaina aamulla aikaisin otetaan Jennan kanssa suunnaksi Zurich! Sveitsiin on luvattu ihanan kesäistä säätä, yli 20 astetta lämmintä ja aurinkoa. Niin parasta, se on just sitä mitä kaipaan. Uutta kaupunkia, johon tutustua, ulkoilua, rentoa oleskelua, hotelliaamiaisia, pitkiä yöunia ja aurinkoa..

Mun mielestä kaikkien pitäisi pitää vähintään 2-3 kuukauden välein pieni loma omasta arjesta. Mä ainakin kaipaan säännöllisesti irtiottoa arjesta, vaikka arki pääosin onkin mukavaa. Tykkään (ainakin useimmiten) mun työstä, harrastuksistani, arjestani ja elämästäni. Silti pystyn antamaan paljon enemmän ja olemaan mukavampi ihminen, kun siitä kaikesta pääsee hetkeksi pois ihan toiseen ympäristöön. En tarkoita, että aina pitäisi matkustaa ulkomaille, mutta tekee hyvää päästä pois kotoa tutuista rutiineista. Joskus riittää, että lähtee vaikka päiväksi tai pariksi mökille tai kaverin luo toiseen kaupunkiin. Oletteko te huomanneet saman? Mä lähden nyt tuulettamaan ajatuksiani tuonne ulos vesisateeseen pienelle lenkille. Tässä asiassa en anna syksyn lannistaa, mähän juoksen lenkkini vaikka sataisi!