sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Party time!

J: Välillä on sellainen fiilis, että rankan viikon jälkeen tekisi vaan mieli käpertyä sohvalle, syödä irtokarkkeja ja katsoa Netflixiä. Toisinaan taas sellainen, että jaksaa laittautua pari tuntia, sovitella erilaisia vaatteita ja oikein odottaa, että pääsee ulos! Eilen oli just tuollainen jälkimmäinen päivä. Onneksi, sillä illalla juhlittiin hyvän ystävän kolmekymppisiä Turussa. Päivä ansaitsee kyllä arvosanan 10+. Olen niin superkiitollinen ja onnellinen, että mulla on noin ihania ystäviä. Oli ihan huippua!


Tänään onkin ollut sitten vähän leppoisampi fiilis. Käytiin heti aamusta porukalla torilla aamupalalla, kierreltiin kevätmarkkinoita ja nautittiin ihanasta auringosta. Loppupäivän olen lukenut ja ehkä vähän stressannut tulevaa viikkoa.. Töissä on kaikkea pientä kivaa viimeisen viikon kunniaksi, kuten esimerkiksi pyöräretki, toimintapäivä ja kevätjuhla, joten vielä ei ehdi hengähtämään. Lisäksi olisi hoidettava muutama sellainenkin juttu, joiden tekemistä olen nyt varmaan maaliskuusta saakka lykännyt. Nyt ei voi enää lykätä, sillä työpäiviä on enää kuusi. Huh. Olen kyllä todella tyytyväinen viikon päästä tähän aikaan, jos kaikesta selviä kunnialla. Sitten on taas aihetta juhlaan. 

Hauskaa toukokuun viimeistä viikkoa kaikille!

torstai 25. toukokuuta 2017

ylimääräinen vapaapäivä - kyllä kiitos!

J: En tiedä muista, mutta ainakin tänne tuli yksi ylimääräinen vapaapäivä todella tarpeeseen. Alkuviikko oli töissä todella kiireinen ja iltaisin tuntui, ettei jaksaisi muuta kuin nukkua. Tosin tämäkin päivä on osittain kulunut töitä tehdessä, sillä eilen lähti töistä mukaan iso pino testejä vielä korjattavaksi ja pikkuhiljaa pitäisi arvioinnitkin viimeistellä.. Nopeasti on vuosi mennyt ja kevään kiire yllätti taas aivan täysin!


Onneksi on huomisen lisäksi enää viikko töitä ja sen jälkeen koittaa se kauan odotettu kesäloma! Fiilis on tällä hetkellä kiireistä huolimatta todella kiitollinen ja onnellinen - lähinnä siksi, että selvisin tästä vuodesta. Voin vaikka loman aluksi kirjoitella vähän enemmän mun fiiliksisä ensimmäisestä työvuodesta. Ensin pitää vielä vähän selvitellä omia ajatuksia. Tällä hetkellä fiilikset ovat todella ristiriitaiset ja esimerkiksi viimeisen viikon aikana olen kokenut varmaan kaikki mahdolliset tunteet, joita opettajan työssä voi kokea!

Sen lisäksi että mulla on vuoden kiireisimmät viikot käsillä, Riikalla on tällä hetkellä muuttokiireet pahimmassa vaiheessa ja viikonloppukin on suunnitelmia täynnä. Postaustahti ei siis tästä varmaan ainakaan parane seuraavan viikon aikana. Onneksi pian voin keskittyä tähän hommaan ihan sataprosenttisesti ja leikkiä ihan oikeaa bloggaajaa! Sitä odotellessa..

maanantai 22. toukokuuta 2017

Kymppi kuntovitosella

J: Osallistuttiin Riikan kanssa lauantaina aika ex-tempore Kuntovitoselle Turkuun. Kuntovitonen on hyvän mielen liikuntatapahtuma, jossa voi juoksun lisäksi kävellä tai hölkätä joko viisi tai kymmenen kilometriä kauniissa Aurajoen maisemissa. Lisäksi juoksun lisäksi voi osallistua erilaisiin jumppiin ja muuhun oheisohjelmaan. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 30. kertaa ja juhlavuoteen osui sattumalta aivan mahtava sää! Ei olisi parempaa voinut toivoa.


Me päätimme juosta kympin ja oltiinkin melkein ensimmäisiä, jotka portista lähti matkaan. Ensimmäiset sata metriä meni mukavasti, mutta sen jälkeen tuli ensimmäinen ongelma vastaan, kun kukaan kärkiporukasta ei oikein tiennyt, mihin suuntaan olisi pitänyt risteyksessä lähteä! Paikalla ei ollut mitään opastetta ja meillä ei ollut mitään hajua, lähtevätkö kympin ja vitosen juoksijat samaan suuntaan. Siinä hetken kaikki pyöri ympyrää ja lopulta joku johdatti meidät oikeaan suuntaan. Tässä vaiheessa jo naureskeltiin hieman, että olipas hyvin ohjeistettu. Reitti kulki aluksi Itäistä Pitkääkatua, siitä teatterille ja pari kierrosta jokirannassa. Ensimmäisen kierroksen saimme juosta ihan rauhassa, mutta toisella kierrokselle osuimme juuri samaan aikaan kävelijöiden kanssa. Vauhti siis hidastui huomattavasti, mutta koska ajanottoa ei ollut, emme antaneet sen häiritä. Maisemat oli mitä parhaimmat ja oli kyllä ihana juosta taas Turussa!

Toinen pieni kömmähdys tapahtumanjärjestäjille oli sattunut noin kahdeksan kilometrin kohdalla, kun kympin ja vitosten juoksijoiden tiet erosivat taas. Ohjeistuksena oli vaan "5km maali" ja siinä vaiheessa me ja muutama muu kympin juoksija jäimme taas ihmettelemään, että minne pitäisi mennä. Lopulta yksi juoksijoista kysyi järkkäriltä, joka ohjasi meidät oikeaan suuntaan. Tässä vaiheessa ihmettelimme muiden kanssa, että miten tämä on mahdollista ja totesimme yhdessä, että onneksi ei ole ajanottoa tai aikatavoitteita. Toki se silti vähän ärsytti, sillä kilpailuhenkisenä olin kuitenkin laittanut oman ajanottoni päälle ;)


Maalissa matkaa oli kertynyt yhteensä 9,8km ja aikaa meillä meni aika tarkalleen 55min. Fiilis oli mitä parhain, vaikka kuuma olikin. Mitään kympin enkkaa ei tällä kertaa tullut, mutta se ei ollut tarkoituskaan. Tämän tapahtuman tarkoitus oli ehdottomasti nauttia liikunnan tuomasta hyvästä fiiliksestä, ympärillä olevista ihmisistä ja auringosta. Niissä kaikissa onnistuttiin todella hyvin! Iso plussa myös kivasta tuotekassista, jonka jokainen osallistuja sai. Juoksun jälkeen oli kiva leiriintyä yläkentän nurmelle ja nauttia monipuolisista eväistä samalla kun toiset jumppailivat vielä oman lenkkinsä jälkeen..

Kokonaisuudessaan olin kyllä ihan tyytyväinen tapahtumaan ja ymmärrän hyvin, miksi jotkut ovat olleet siellä mukana joka vuosi, eli jo 30 vuotta! Kaikki (osaa reitistä lukuunottamatta) oli järjestetty tosi kivasti ja vaikka osaanottajia oli paljon, kaikki sujui hyvin. Voisin hyvin kuvitella meneväni sinne itsekin uusiksi vaikka kaveri- tai työporukan kanssa. Ehkä siis ensi vuonna uudestaan!


Onko Kuntovitonen teille tuttu tapahtuma?